Eläkeneuvotteluja hiertää kiista karttumista: "Tulonsiirto koulutetuilta duunareille"

Eläkkeelle pääsyn alaikäraja on nousemassa neuvottelulähteiden mukaan asteittain 65 vuoteen. Työmarkkinajärjestöt yrittivät keskiviikkona löytää tosissaan ratkaisua työurien pidentämisestä.

politiikka
Sture Fjäder.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.Mikko Stig / Lehtikuva

Eläkeneuvottelut jatkuivat keskiviikkona Helsingin Etelärannassa, ja vielä myöhään illalla paikalla oli myös työmarkkinajärjestöjen johtoporrasta. Neuvottelujen kerrottiin edistyneen, mutta läpimurtoa ei puoleenyöhän mennessä tapahtunut.

Järjestöjen hallintoelimet ovat varautuneet kokoontumaan torstaina iltapäivällä, jos neuvottelut etenevät.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan neuvottelupöydällä on ollut ehdotus siitä, että eläke karttuisi koko työuran ajan tasaisesti, kun nykyisin karttuma on 53–62-vuotiailla korkeampi. SAK:n ajama linja olisi siis menossa läpi neuvotteluissa.

Tasakarttuma olisi tiettävästi 1,5 prosenttia. Nykyisin viimeiseltä noin kymmeneltä vuodelta karttuma on ollut 1,9 prosenttia.

Tasainen karttuma ei innosta korkeastikoulutettujen Akavaa. Kyse on siitä, että korkeasti koulutetuilla työuran alku menee opiskeluun, jota korotettu karttuma on hyvittänyt loppupäässä. Jos tasakarttuma toteutuu, se voisi korkeakoulutettujen näkökulmasta tarkoittaa tulonsiirtoa työntekijöille.

– Kyllähän tämä ratkaisu korkeasti koulutettujen mielestä pitää olla oikeudenmukainen. Minulla ei ole vielä paniikkia. Huhut, että kaikki olisi valmista, eivät pidä paikkansa. Uskon, että tulevaisuudessakin on ennen vanhuuseläkeikää kannustinkarttuma, joka tyydyttää meitä, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Kuusikymppiset välttyisivät muutokselta

Toinen asia on nykyinen niin sanottu superkarttuma, joka koskee 63–67-vuotiaita. Se on poistumassa ja tilalle on kaavailtu lykkäyskorotusmallia, joka perustuu koko työhistorian palkkaan.

Neuvottelulähteistä saatujen tietojen mukaan jonkinasteinen sopu olisi myös siitä, että eläkeikä nousisi asteittain 65 vuoteen ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Muutos ei tiettävästi koskisi ainakaan niitä, jotka ovat nyt noin kuusikymppisiä. Eläkeiän alaraja alkaisi kohota vuonna 2017.

Neuvottelupöydällä on ollut tiettävästi myös uudenlainen eläkemalli, jonka turvin ainakin fyysisesti raskasta työtä tekevät voisivat päästä varhemmin eläkkeelle, jos heidän kuntonsa ei enää kestäisi työntekoa.

Kiistaa arvioidun eliniän vaikutuksesta

Palkansaajapuolen mukaan neuvotteluja on jarruttanut jo useampia päiviä valtiovarainministeriön esitys, että vuodesta 2025 eläkeikä nousisi elinajanodotteen mukaisesti ilman neuvotteluja. Kiistaa on etenkin siitä, kuinka paljon arvioitu eliniän nousu vaikuttaisi eläkeikään.

Valtio on ehdottanut, että keskimäärin odotettavissa olevasta eliniästä otettaisiin eläkeiän alarajan määrittämisessä huomioon kaksi kolmasosaa. Palkansaajapuolella on katsottu, että huomioon voisi ottaa puolet elinajanodotteen muutoksesta. Se tarkoittaisi, että jos suomalaisten odotettavissa oleva elinikä nousee vuodella, eläkeiän alaraja kohoaisi puoli vuotta.

Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluilla eläkeuudistuksesta ei ole varsinaista takarajaa, mutta ratkaisua on lupailtu syksyksi.