Pakko-oireisilla tavallista suurempi skitsofreniariski

Vaikka havainnot viittaavat skitsofrenian ja pakko-oireisen häiriön väliseen yhteyteen, tutkijat korostavat kyseessä olevan silti kaksi eri sairautta.

Ulkomaat

Skitsofrenia ja pakko-oireinen häiriö saattavat kehittyä osin samojen mekanismien välityksellä, tuore tanskalaistutkimus osoittaa. Niillä on myös todennäköisesti yhteisiä riskitekijöitä.

Tulokset perustuvat yli kolmen miljoonan tanskalaisen rekisteritietoihin, ja niiden perusteella pakko-oireiseen häiriöön jo aiemmin sairastuneiden riski sairastua skitsofreniaan on seitsemän kertaa suurempi kuin muun väestön. Myös skitsofreenistyyppiset häiriöt ja psykoottiset häiriöt olivat heillä huomattavasti tavallista yleisempiä.

Tutkijat selvittivät myös potilaiden perhetaustoja ja havaitsivat skitsofrenian ja skitsotyyppisten häiriöiden riskin suurentuneeksi potilailla, joiden äidillä tai isällä oli diagnosoitu pakko-oireinen häiriö. Pakko-oireisen häiriön ja skitsofrenian yhteys ei selittynyt potilaiden tai heidän vanhempiensa muilla mielenterveyshäiriöillä.

Tulokset osoittavat pakko-oireisen häiriön ja skitsofrenian todennäköisesti jakavan samoja riskitekijöitä ja syntymekanismeja. Lähivuosina yhteyksiä on havaittu myös skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön, vakavan masennuksen, ADHD:n ja myös autismin väliltä.

Pakko-oireisella ihmisellä on toistuvia pakkoajatuksia kuten pelko tautien tarttumisesta kätellessä tai pakonomaisia seksuaalisia tai aggressiivisia ajatuksia. Usein potilailla on myös pakkotoimintoja, kuten jatkuvaa käsien pesua, joilla he yrittävät lievittää pakkoajatusten aiheuttamaa ahdistusta. Noin 2–3 prosenttia aikuisväestöstä potee pakko-oireista häiriötä.

Skitsofrenialle ovat ominaisia erilaiset harhaluulot ja aistiharhat ja usein myös tunneilmaisujen poikkeavuus. Skitsofreniaan sairastuu noin prosentti väestöstä.

Tulokset julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim