Säästämisen kallis hinta: lastensuojelusta tulee lasku korkojen kanssa

Säästöt peruspalveluissa näkyvät kasvavina asiakasmäärinä lastensuojelussa. Esimerkiksi Seinäjoella tehtiin viime vuonna 1200 lastensuojeluilmoitusta ja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä ilmoituksia on tehty jo tuhat. Lastensuojelun menot ovat kasvamassa kahdella miljoonalla eurolla. Suuntaus on sama koko maassa.

Kotimaa
Perhe, lapset
Risto Koskinen / Yle

Seinäjoen kaupungin lastensuojelujohtajan Janne Pajaniemen mukaan Suomessa täytyy olla huolissaan siitä, että lastensuojelun tarve ja asiakasmäärät kasvavat. Seinäjoella asiakasmäärien kasvu selittyy osin sillä, että kaupunki kasvaa, mutta pääasialliset syyt ovat syvemmällä.

– Peruspalveluja täytyy parantaa, sanoo Pajaniemi.

Kun neuvoloiden mahdollisuuksia tehdä perhetyötä supistetaan tai varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja suurennetaan tai oppilashuollon resursseja leikataan, saadaan kunnissa aikaan säästöä yhtäällä mutta menonlisäystä toisaalla. Siitä, että tuen tarpeessa olevia perheitä ja lapsia ei löydetä riittävän ajoissa, maksetaan laskua.

– Jos lapsi tarvitsee apua tai suojeluturvaa, se maksaa, ja se raha on käytettävä. Ei voida vedota siihen, että määräraha on ylittynyt. Laki sanoo, että lastensuojelu ei saa olla määrärahasidonnaista, muistuttaa Pajaniemi.

Varhainen puuttuminen toisi todellista säästöä

Lastensuojelupalvelut ovat kalliita palveluita ja erityisen kalliita silloin, kun lapsia joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, joko perheisiin tai laitoksiin. Lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemen mukaan Seinäjoella on sijoitettuja lapsia 100 - 110 ja lastensuojelutoimenpiteiden piirissä on kaiken kaikkiaan tuhat lasta. Tämänhetkisten arvioiden mukaan lastensuojelun menot ylittävät kaupungin talousarviossa kahdeksan miljoonan euron summan. Menojen kasvua viime vuodesta arvioidaan tulevan lähes kaksi miljoonaa euroa.

Lastensuojeluilmoituksia tehdään Seinäjoella tänä vuonna viimevuotista enemmän.

– Edelleen viranomaiset tekevät paljon ilmoituksia. Peruspalveluissa koetaan, että oma työ ei siellä riitä ja toivotaan lastensuojeluviranomaisia avuksi. Selvästi kasvava määrä ilmoituksia tulee kuitenkin kuntalaisten omana yhteydenottona oman lapsen asiasta, Janne Pajaniemi sanoo.

Pajaniemen mukaan ongelma on kyllä tiedostettu ja peruspalveluiden kohentamisesta keskustellaan koko maassa ja myös Seinäjoella.

– Korjausliikkeitäkin on jo tehty ja pohjaa yritetään vahvistaa. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että sellaisia korjausliikkeitä ei ole, joiden tulokset näkyisivät nopeasti, esimerkiksi kuukauden päästä, lastensuojelun tarpeen vähenemisenä.

Hallituksen budjettiesityksessä on varattu 16 miljoonaa euroa lastensuojeluun, uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanemiseen. Summalla vahvistetaan ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja. Sitä Janne Pajaniemi pitää hyvänä ja juuri oikeansuuntaisena signaalina.