Hoi! Puhu työpaikalla omaa murrettasi – ja ole oma itsesi

Muuttoliike on vienyt vuosikymmenten kuluessa työikäisiä ihmisiä maalta kaupunkeihin. Savotta-Suomi on vaihtunut rannikko-Suomeen ja vähitellen kasvukeskusten dominoimaksi kokonaisuudeksi. Stereotypiat karjalaisista, savolaisista, pohjalaisista, hämäläisistä, varsinaissuomalaisista tai vaikkapa pirkanmaalaisista ovat hämärärajaisia. Työyhteisössä voi törmätä sekä murre-eroihin että väärinymmärryksiin. Kuinka luonne tulisi työpaikoilla huomioida?

Kotimaa
Tarra
Yle

Uusi työpaikka, vieras kaupunki ja erikoinen murre. Toiselle puolelle Suomea työnsä perässä muuttava joutuu uimaan sisään täysin uuteen työkulttuuriin.

Helsingin yliopistossa työskentelevä Suomen kielen tutkija Hanna Lappalainen on kiertänyt elämänsä aikana Pohjanmaalta pääkaupunkiseudun kautta Etelä-Karjalaan. Lappalainen arvioi, että kielelliset väärinymmärrykset ovat väestön sekoittumisen myötä vähentyneet. Ilmaisemisen tavoissa on kuitenkin eroja.

Yleistykset ovat nykyään vaikeita, koska hyvin harva on asunut koko elämänsä samalla seudulla.

Hanna Lappalainen

– Ihmiset käyttävät erilaisia ilmaisutapoja. Jotkut ilmaisevat suoraan ja toiset vähemmän suoraan. Käsitys esimerkiksi kohteliaisuudesta on eri ihmisillä erilainen. Kyllä alueellisella taustalla on varmasti jotain tekemistä tämän kanssa. Yleistykset ovat nykyään vaikeita, koska hyvin harva on asunut koko elämänsä samalla seudulla.

Eri murrealueilta tulevien ihmisten välistä kanssakäymistä ja kielenkäyttöstrategioita on tutkittu vain vähän. Myös työpaikkojen kulttuurieroihin liittyvä tutkimus liittyy lähinnä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten väliseen kanssakäymiseen.

Luonteenpiirteitä Topeliuksesta Putoukseen

Murretausta on väistämättä yksinkertaistus. Tämän yksinkertaistuksen juuret ulottuvat kuitenkin kauas, Topeliuksen Maamme-kirjaan saakka.

_"Karjalainen on juurikuin päivänpuoli Suomen kansasta: avomielinen, kohtelias, vilkas ja kevytmielinen, helposti ohjattava ja helposti eksytetty, herkkäuskoinen kuin lapsi, ei kuitenkaan ilman Suomalaisen itsepintaisuutta, mutta herkäs oppimaan ja varustettu lahjoilla, jotka ainoastaan tarvitsevat hyvää kasvatusta, joka asettaisi hänet kansansa parhaiden sekaan." -_Zacharias Topelius

Myöhemmin esimerkiksi sketsiohjelmat, stand-up-koomikot ja Putous-hahmot ovat tehneet alueellisten luonteenpiirteiden stereotypioista hyväksyttyä viihdettä. Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön opiskelijoilla on Suomen murteista oma kurssi toisena opiskeluvuonna.

Hanna Lappalainen toivoo murreasioihin ja luonteenpiirteiden käsittelyyn avointa ja myönteistä näkökulmaa.

– Kaikilta murrealueilta löytyy erilaisia ihmisiä. Oma käsitykseni on, että kyllä esimerkiksi Etelä-Karjalassa ihmiset ovat puheliaita. Pohjanmaalla taas puhutaan suoraan. Ihmiset kuitenkin tulkitsevat näitä luonteenpiirteitä eri tavoin, Hanna Lappalainen sanoo.

Eri murrealueiden ihmisten luonteenpiirteitä ymmärretään ajoittain negatiivisesti. Puheliaisuus nähdään hölötyksenä. Harkitsevaisuus jäyhyytenä. Viekas vitsinheitto kieroutena.

– Toivoisin sellaista positiivista lähestymistä tähän asiaan.

Yksilölliset piirteet ovat haaste työnjohdolle

Työ on monelle ensimmäinen linkki uuteen kotipaikkaan.

Yritysvalmentaja ja työelämäkirjailija Lasse Wendelin Prime Coaching Consultingista on tutkinut ja kouluttanut yrityskulttuuria 12 vuoden ajan. Wendelinin mukaan ihmisyyden ja yksilöllisten luonteenpiirteiden huomioiminen on nykyaikaisilla työpaikoilla tärkeä asia.

Mitä jos erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten keskuudessa kynnys yksilöllisyytensä avaamiseen helpottuu. Työyhteisö muuttuu tavallaan armeliaaksi.

Lasse Wendelin

– Haluan kääntää ajatuksen pääkaupunkiseudun kirjavista työyhteisöistä toisin päin. Mitä jos erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten keskuudessa kynnys yksilöllisyytensä avaamiseen helpottuu. Työyhteisö muuttuu tavallaan armeliaaksi.

Tutkija Hanna Lappalainen yhtyy Wendelinin näkemykseen. Hänen mukaansa yhtenäinen murretausta samassa työpaikassa voi korostaa myös tietynlaisia kielenkäyttö- ja ilmaisutapoja. Tällaiseen työyhteisöön voi olla vaikea tulla ulkopuolelta omana itsenään.

Uuden työntekijän pitäisi löytää oma paikkansa työyhteisössä ja rakentaa samaan aikaan elämä uudessa ympäristössä. Wendelin muistuttaa, että ihminen ilmaisee itseään tunneissa mitattuna eniten työssä. Siksi työpaikalla pitäisi pystyä olemaan oma itsensä, murretta ja luonteenpiirteitä myöten.

Tuleeko uuteen työyhteisöön siis askeltaa selkä suorana omaa murretta puhuen?

– Tähän on helppo vastata kyllä. Jos on erikseen vapaaminä ja työminä, niin syntyy ristiriita. Ihminen toimii ristiriitaisessa tilanteessa huonosti, Lasse Wendelin toteaa.

Itsenäisyys, erilaisuus ja ihmisyyden perusperiaatteiden tuominen yrityskulttuuriin ovat haasteita.

– Pehmeiden arvojen ja ihmisyyden sekä erilaisuuden ymmärtämisellä voi saavuttaa yrityskulttuurissa kovia tuloksia.