Tutkimus: Suomessa tehokkain koulu – "Kuulostaa puhtaalta tutkijamatematiikalta"

Suomen koulujärjestelmä on OECD-maiden tehokkain, väittää tuore tutkimusraportti. Raportin mukaan Suomen tehokkuus johtuu suurista oppilasmääristä ja opettajien kohtuullisista palkoista.

Kotimaa
Grafiikka
Yle uutisgrafiikka

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on 15 viime vuoden aikana saavuttanyt parhaat koulutustulokset jokaista käytettyä dollaria kohti, jos mittarina käytetään Pisa-tuloksia. GEMS Education Solutions -konsulttitoimiston tekemässä vertailussa oli mukana 30 OECD-maata ja OECD:n kumppanimaata.

Opetushallituksen opetusneuvos Petra Packalen ei yllättynyt Suomen erinomaisesta sijoituksesta.

– Suomi tunnetaan laadusta, tasa-arvosta ja tehokkuudesta. Suomen opetus kansainväliselle keskustelulle on ollut nimenomaan se, etteivät nämä kolme sulje toisiaan pois, Packalen sanoo.

Tutkimuksessa vertailtiin Pisa-pisteitä ja opettajiin liittyviä kuluja. Suomen erinomaista sijoittumista raportissa perustellaan verrattain suurilla ryhmäkoilla ja opettajien kohtuullisilla palkoilla. Tämä herättää hämmennystä Packalenissa, jonka mukaan Suomen ryhmäkoot ovat OECD-maihin verrattuna varsin pieniä.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen suhtautuu epäilevästi tutkimuksen väitteeseen, jonka mukaan vain opettajien palkkojen ja luokkakokojen muutoksilla oli tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia Pisa-pisteisiin.

– Tämä kuulostaa puhtaalta tutkijamatematiikalta vähän kielteisessä mielessä. Siitä voidaan tosiaan vetää se johtopäätös, että tehoa voidaan lisätä, jos lisätään oppilaita ryhmiin ja näinhän sen ei pitäisi tapahtua. Tämä ei ota yhtään huomioon Suomen tilannetta, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on integroitu ryhmiin. Ja sitten tuo palkan yhdistäminen. On löydetty kaksi tekijää, jotka liittyvät toisiinsa jollain tavalla ja siitä on vedetty aika yksioikoinen johtopäätös.

Tehokkuudessa vielä parannettavaa

Tutkimuksessa todetaan, että jotkut maat panostavat käytäntöihin, joissa koulutuksellinen tehokkuus ja Pisa-tulokset eivät ole pääasia eivätkä nämä maat siksi pärjää vertailussa. Tästä ei kuitenkaan tule vetää johtopäätöstä, että suomalaista koulua kehitettäisiin Pisa-tulokset mielessä, sanoo Luukkainen.

– Me kaikki, jotka tiedämme, miten suomalaista koulu kehitetään, voimme vilpittömin sydämin sanoa, että Suomessa ei todellakaan opiskella Pisa-tutkimusta varten.

Tutkimuksessa muistutetaan, että vaikka Suomella onkin OECD:n tehokkain koulutusjärjestelmä, olisi tehokkuudessa silti parantamisen varaa. OAJ:n Luukkainen ei lähtisi tehostamisen tielle.

– Varoitan tällaisista voimakkaasti. Sehän viittaa siihen, että lyödään vain lisää oppilaita ryhmiin ja luotetaan siihen, että opettaja hoitaa homman ja silti pysytään hyvällä tasolla suhteessa kustannuksiin. Se ei kyllä mene se homma niin. Toivottavasti suomalaiset päättäjät nyt ymmärtävät, että numeerinen tarkastelu ja eurot eivät ole ainoa ja oikea mittari, jolla koulutuksen tuloksellisuutta mitataan.

Opetuhallituksen Packalenin mielestä tehokkuus on järkevä mittari, kunhan tiedetään, mitä sillä mitataan.

– Tehokkuus on ihan mielekäs mittari, mutta pitää miettiä, miten ja kuka tehokkuuden määrittää. Esimerkiksi tästä vertailusta puuttui kokonaan opetukseen ja oppimiseen käytetty aika. Suomessahan koulupäivät ovat lyhyet ja läksyihin käytetään vähän aikaa, mutta tätä mittaria ei jostain syystä oltu otettu mukaan tutkimukseen.