1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Näkökulma: Tahdon SaiPa-faniksi

Jääkiekon seuraaminen on rakastamista, kirjoittaa Yle Etelä-Karjalan toimittaja Iida Rauhalammi.

Olen asunut kuukauden Lappeenrannassa. Alan vihdoin ymmärtää, mikä on tärkein toimenpiteeni sopeutumisessa. Minun on alettava SaiPa-faniksi.

SaiPan osuus kaupungin identiteetissä valottuu hetkessä Lappeenrannan kaupunkikuvassa: lähes jokaisen kaupan valikoimasta löytyy fanituotteita ja monen ravintolan ovessa on SaiPa-tarra. Jopa alusvaateliikkeen näyteikkuna on somistettu SaiPan värein.

Oma lopullinen ymmärrykseni tapahtui, kun toimitukseemme soitti aidosti hätäinen kuulija tiedustellen, milloin on SaiPan ensimmäinen SM-liigaottelu. Nopea googlaus ja osasin sanoa, että 19 päivän kuluttua. Tämän jälkeen saipavertaukset aamupalaverissa liittyen milloin mihinkin eivät ole tuntuneet ollenkaan irrallisilta.

Miksi jollain lajilla on niin suuri rooli, että sen seuraamatta jättäminen tuntuu kuin jättäytyisi vapaaehtoisesti pois maailman parhaista bileistä?

Olen taistellut samojen kysymysten kanssa aikaisemminkin. Urheilulajien edessä olen kokenut itseni ulkopuoliseksi. Pelejä katsoessa pelkään jääväni kiinni siitä, ettei minulla ole samaa intohimoa kuin muilla. Olen seurannut milloin jalkapalloa, milloin hiihtoa, puhtaasti sosiaalisista syistä.

SaiPan kohdalla haluan päästä pintaa syvemmälle. Haluan ymmärtää ja tulla samanlaiseksi kuin muut. Miten jääkiekkofaniksi tullaan?

Eteläkarjalaisia tavatessani on käynyt ilmi, että SaiPaa kohtaan on olemassa kahdenlaista suhtautumista: fanaattista tai hyväksyvää. Fanaattisesti suhtautuvat henkilöt eivät yleensä halua puhua jääkiekosta kanssani. Rakkaus SaiPaan on niin suurta, että sitä on vaikea analysoida. Hyväksyvästi suhtautuvat kehottavat minua seuraamaan pelejä ja kunnioittamaan SaiPaa. Parhaiten tämän kiteytti työkaverini:  ”Jos et kannata SaiPaa, vastustat sitä.”

Alan pikkuhiljaa ymmärtää. Kysymys ei ole jääkiekosta.

Jääkiekko ja urheilun seuraaminen on ennen kaikkea paikka, jossa voi tuntea itsensä ihmiseksi. Se luo turvaa ja antaa ihmisille mahdollisuuden kokea vahvoja tunteita: iloa, vihaa ja surua. Jääkiekko on rakastamista. Urheilun täydellinen sivuuttaminen jättää ihmisen ulkopuoliseksi niin kahvipöytäkeskusteluissa, sosiaalisessa mediassa kuin kollektiivisissa tunteissakin.

Lohduttavin huomioni on se, että faniksi tuleminen ei näytä vaativan muuta kuin intoa ja rehellisen vastauksen kysymykseen: Tahdotko SaiPa-faniksi? Tahdon.

Ensimmäinen askel on jo otettu: ostin kummitytölle lahjaksi SaiPa-jarrusukat. Seitsemän päivää SaiPan ensimmäisen peliin.