Näkökulma: Eurokriisi ei mennytkään ohi – Venäjä-pakotteet vievät uuteen alamäkeen

Euromaiden taloustilanne heikkenee jälleen syksyllä, kaikista pelastustoimista huolimatta. Useampikin euromaa ylittää budjettivajeen rajat ja velkaantuu enemmän kuin on arvioitu Venäjän vastaisten talouspakotteiden vuoksi, kirjoittaa Saksasta palannut kirjeenvaihtaja Tytti Sulander.

talous
Tytti Sulander
Tytti SulanderYle

Saksassa usko maan omaan talouteen on ollut vahva lähes koko eurokriisin ajan. Euroalueen suurin jäsenmaa on pysynytkin pinnan yläpuolella, jopa hyötynyt muita euromaita kurittavasta kriisistä. Kahden viime vuoden ajan, kun työkseni seurasin uutisointia Berliinissä, on vienti vetänyt ja kotimainen kulutus kasvanut, samalla kun työllisyys on koko ajan parantunut.

Kuitenkin tänä syksynä on ensimmäistä kertaa Saksassakin alkanut usko loppua, ja syynä ovat EU:n Venäjän vastaiset pakotteet. Lehtien pääkirjoitukset ja taloussivut ovat täynnä huolta siitä, miten Venäjän vastaiset pakotteet osuvat suoraan saksalaiseen vientiteollisuuteen ja sitä kautta myös työllisyyteen.

Peloille löytyy pohjaa tilastoista: Saksan talous supistui yllättäen toisella vuosineljänneksellä 0,2 prosenttia ja kuluttajaluottamus laski syyskuussa ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen.

Sanktiot eivät vielä näy vientiteollisuuden lippulaivassa eli autoteollisuudessa, mutta konepajateollisuudessa supistukset ovat jo arkipäivää. Autoteollisuuden on toistaiseksi pelastanut se, että neljä viidestä Venäjällä myydystä saksalaisautosta on valmistettu Venäjällä eikä luksusluokan autojen myynti ole vielä sakannut Venäjällä. Pahimmat ennusteet lähtevät Saksassa kuitenkin siitä, että autokauppa voi supistua jopa 20 prosenttia, jos sanktiot kovenevat ja ruplan heikkeneminen kutistaa yritysten voitot.

Saksalaisia yrityksiä on Venäjän kaupassa kaikkiaan mukana noin 6 200, ja työpaikkoja siitä riippuu saksalaisarvioiden mukaan 350 000.

Urheiluvälinevalmistaja Adidas on Saksassa useimmin mainittu esimerkki Venäjän kaupan riskeistä. Adidas on joutunut antamaan jo kuluvaa vuotta koskevan tulosvaroituksen, vaikka Venäjä on ollut yhtiölle tähän asti paras kasvumarkkina, miljardiluokan liikevaihdolla ja tuhannen urheiluliikkeen ketjulla.

Toinen saksalaisten mainitsema kauhuesimerkki Venäjä-pakotteista on puolustustarvikeyhtiö Rheinmetall. Yhtiö menetti kerralla 100 miljoonaa euroa, kun Saksa keskeytti EU:n mukaisesti asetoimitukset Venäjälle.

Myös pankkien Venäjä-riskiä on ryhdytty Saksassa pelkäämään. Commerzbankilla on yli viiden miljardin euron investoinnit ja lainoitukset Venäjälle, Deutsche Bankilla tiettävästi päälle kuuden miljardin. Kaikkiaan saksalaispankeilla lasketaan olevan 17 miljardin riskit Venäjällä. Lisäriskiä on luvassa myös Ukrainan lainoituksista.

Pankit itse pitävät Venäjä-riskejään hallittavina. Myöskään Saksan hallitus ei viennin rajuun laskuun tai työllisyyden heikentymiseen usko, aiemmat talousennusteetkin ovat valtiovarainministeri Schäublen mukaan vielä suurin piirtein päteviä. EU kuitenkin tiukentaa jälleen Venäjän vastaisia pakotteita, ja arvioita joudutaan euromaissa päivittämään uudelleen. Saksalaisten arvioiden mukaan useampikin euromaa joutuu ylittämään sovitut budjettivajeen rajat ja ottamaan lisää velkaa.

Näin eurokriisistä ylös ponnisteleva euroalue velkaantuu jälleen enemmän kuin on aiemmin arvioitu eikä kuopasta päästä ylös vieläkään. Samalla euroryhmän ja Euroopan keskuspankin tähänastiset pelastustoimet uhkaavat valua hiekkaan uuden vientikriisin puskiessa päälle. Pian nähdään, onko EKP:stä enää toista kertaa Euroopan pelastajaksi.