Merestä löytynyt "sieni" on aiemmin tuntematon eläinkunnan osa?

Löydetyt eläinorganismit ovat monisoluisia, mutta pääasiassa epäsymmetrisiä. Niillä on tiivis kerros hyytelömäistä materiaalia ulomman ihokerroksen ja mahan solukerroksen välissä.

Ulkomaat
Havainnekuvassa nimetty uuden eliölajin osia.
Reinhardt Møbjerg Kristensen / Natural History Museum / Tanska

Australian rannikon lähistöltä on paljastunut sienenmuotoinen merieläin, joka hämmästyttää tutkijoita. Kööpenhaminan yliopiston tutkijaryhmä sanoo, että pieni eläinorganismi ei tunnu sopivan mihinkään tiedossa olevaan eläinkunnan pääjaksoon.

Vastaava tilanne on noussut esiin vain muutamia kertoja viimeisen sadan vuoden aikana, kertoo Britannian yleisradioyhtiöBBC. (siirryt toiseen palveluun)Dendrogramma-eläin löytyi jo vuonna 1986, mutta tutkijoiden kirjoitus ilmestyi akateemisessa Plos One -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun)keskiviikkona.

Tutkijaryhmä esittää useita samankaltaisuuksia nyt löydetyn eläimen ja pehmeiden, ilmapatjaa muistuttavien eläinten välillä, jotka elivät ediacarakautena tunnetulla ajanjaksolla 635 - 540 miljoonaa vuotta sitten. Myös näitä eläinlajeja on ollut hankala luokitella osaksi eläinkuntaa.

Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi uutta sienenmuotoista eläinlajia: Dendrogramma enigmatica ja Dendrogramma discoides. Organismit ovat kooltaan vain muutaman millimetrin kokoisia, ja ne muodostuvat tasaisesta levystä ja varresta, jonka päässä on suu.

– Uskomme, että se kuuluu jonnekin eläinkuntaan, mutta kysymys kuuluu, että minne, kommentoi Jørgen Olesen Kööpenhaminan yliopistosta BBC:lle.

Eläimet löytyivät, kun tutkijat keräsivät vuonna 1986 merestä organismeja 400 metrin ja 1 000 metrin syvyydestä Australian rannikolla lähellä Tasmaniaa. Kaksi uutta sienenmuotoista eläinlajia tunnistettiin kuitenkin vasta äskettäin, kun kerättyjä näytteitä lajilteltiin uudelleen.

– Tällainen löytö on erittäin harvinainen, sellaista on tapahtunut vain noin neljä kertaa viimeisen sadan vuoden aikana, yksi tutkijoista, Jørgen Olesen kommentoi.

Yhtäläisyyksiä eri pääjaksoihin

Kaikki elämänmuodot maapallolla on luokiteltu taksonomiseen järjestelmään, korkeimpana domeeni, ja sen jälkeen yleensä viisi tai kuusi kuntaa, kuten eläimet, kasvit, sienet ja bakteerit.

Eläinkunta on puolestaan jaettu pääjaksoihin, joita ovat muun muassa kaksikylkisymmetriset eläimet (Bilateria), kampamaneetit (Ctenophora) ja polttiaiseläimet (Cnidaria).

– Mitä tiedämme näistä uusista organismeista on, että ne eivät asetu kaksikylkissymmetrisiin eläimiin, tohtori Olesen sanoo.

Löydetyt eläinorganismit ovat monisoluisia, mutta pääasiassa epäsymmetrisiä. Niillä on tiivis kerros hyytelömäistä materiaalia ulomman ihokerroksen ja mahan solukerroksen välissä.

Tutkijat löysivät joitain yhtäläisyyksiä toisiin pääjaksoihin, kuten polttiaiseläimiin – joihin kuuluvat esimerkiksi korallieläimet ja meduusat – ja kampamaneetteihin, mutta löydetyt eläimet eivät kuitenkaan täytä kummankaan luokan kaikkia kriteerejä.

Tohtori Olesenin mukaan eläimet voivat olla joko hyvin varhainen laji tai sitten kahden eläinkunnan pääjakson välimuoto. Hänen mukaansa Dendrogramma-eläimet saattavat vielä löytää paikkansa jostain nykyisestä pääjaksosta, koska eläinten biologiasta tiedetään vielä niin vähän.

Yksi keino asian selvittämiseen olisi eläinten dna:n tutkiminen, mutta sitä varten pitäisi löytää uusia yksilöitä. Alkuperäiset näytteet on säilötty aluksi formaldehydiin ja myöhemmin siirretty 80-prosenttiseen alkoholiin, mikä estää geneettisen aineiston tutkimisen.

Toiveissa on, että tutkijat ympäri maailman auttaisivat löytämään uusia eläinnäytteitä.

– Julkaisimme tutkimuksemme avunpyyntönä, Olesen sanoo.