Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä

Keroputaan mallina tunnetuksi tullut hoitomenetelmä auttaa mielenterveysongelmista kärsivää ja hänen lähipiiriään. Mallissa ei lyödä leimaa otsaan, vaan sairaalahoito ajatellaan yhtenä osana kuntoutumista.

Kotimaa
Riitta Södervall Kemin toimistonsa edustalla
Kati Siponmaa / Yle

Keroputaan sairaalassa Torniossa mielenterveyspotilas kohdataan ihmisenä. Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa, jota kuunnellen hoitohenkilökunta osaa lähteä auttamaan.

Mallia on kehitetty 30 vuotta ja sitä on käyty ulkomailta asti ihmettelemässä.

– Paljon on käynyt vierailijoita ja ammattihenkilöitä katsomassa, miten me tätä hoitoa täällä toteutetaan. Tämä on kuitenkin meidän malli ja vain joiltain osin sovellettavissa isompiin kaupunkeihin. Esimerkiksi Helsingissä asiakasmäärät ovat suurempia ja toimijoita enemmän. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa ja kesken on silloin vaikeampaa.

Södervall kertoo, että malli alkoi syntyä, kun 30 vuotta sitten ensimmäisiä hoitokokouksia pidettiin niin, että sinne kutsuttiin asiakkaan perhettä ja verkostoa mukaan.

– Sitten aloimme keskustella ongelmista ja asioista, joita ihmiset toivat meille ammatti-ihmisile siihen kokoukseen.

Potilasta kuunteleva tyyli tuntui luontevalta tavalta ja Södervall kertoo hoitohenkilökunnan välillä oikein pysähtyvän ihmettelemään, mikä mallista tekee muiden silmissä niin erityisen.

Tänäänkin on ollut pari herraa Japanista katsomassa, kuinka täällä asiat hoidetaan.

Riitta Södervall

– Se on meille luontevaa, että on hoitava työryhmä, joka ottaa vastuun ihmisen kokonaisvaltaisesta hoidosta.

Malliksi muullekin maailmalle

Aikoinaan Keroputaalla vaikuttanut, nykyinen Jyväskylän yliopiston perheterapian professori Jaakko Seikkula on Södervallin mukaan sanonut, että malli on syntynyt myös siksi, että Tornionjokilaaksossa asuu välitön ja helposti lähestyttävä kansa.

Kuten sanonta kuuluu, niin kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Keroputaan mallikin on tunnetumpi muualla kuin lähipiirissä.

– Tänäänkin on ollut pari herraa Japanista katsomassa, kuinka täällä asiat hoidetaan. He totesivat olevansa 50 vuotta jäljessä länsimaiden hoitokulttuurista. Heillä mielisairaalaan joudutaan koko loppuelämäksi, kun meillä taas ajatellaan, että sairaalahoito on yksi osa koko hoitoprosessia, Södervall sanoo.

Hoitoon myös pääsee helposti, turhia jonottamatta.

– Meillä pääsee muutaman päivän sisällä kriisihoitoon ja asiakkaan lähipiiriä otetaan mielellään siihen hoitoon mukaan. Hoitava työryhmä pyritään alusta loppuun asti pitämään samana ja se on mielenterveysongelmissa todella tärkeäksi havaittu asia, Södervall kiteyttää mallin perusajatuksia.