Liito-oravien määrä yllätti – Rauhoitetuille eläimille ja kasveille annetaan uudet hintalaput

Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien tappamisesta tai hävittämisestä määrättävät korvaussummat ovat yli kymmenen vuoden takaa, eikä hintoja ole sen jälkeen tarkistettu.

luonto
Liito-orava kurkistaa pöntöstä.
Yle

Rauhoitettujen lajien korvaussummat muuttuvat vielä tänä vuonna. Kesken olevien tarkistusten takia uusia hintoja ei vielä kerrota, mutta ainakin lepakoiden korvaussummat (siirryt toiseen palveluun) nousevat ja valkoposkihanhen, merimetson, merikotkan ja liito-oravan laskevat

– Liito-orava on esimerkki sellaisesta lajista, josta tiedetään paljon enemmän kuin silloin aikoinaan. Sen määrä on osoittautunut selvästi isommaksi kuin silloin oletettiin. Se näkyy myös ohjeellisessa arvossa, jossa kannan koko on yksi tekijöistä, kertoo ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä.

Lajille määrättävä hinta riippuu muun muassa siitä, kuinka uhanalaiseksi (siirryt toiseen palveluun) se katsotaan. Esimerkiksi liito-oravien synnyttäviä naaraita on nykytiedon mukaan yli 140 000.

Liito-oravan uhanalaisuusluokitus (siirryt toiseen palveluun) ei kuitenkaan muutu. Se uhkaa edelleenkin hävitä luonnosta ja tarvitsee samanlaista suojelua kuin kymmenen vuotta sitten. Sama tilanne on merikotkan kohdalla

– Se ei enää ole äärimmäisen uhanalainen laji, mutta kumminkin erittäin uhanalaisten lajien juokossa, ylitarkastaja Osara jatkaa.

Luonto-Liitto: 500 euroa minimihinnaksi

Luonto-Liitto pitää jo vanhentuneen listan päivitystä hyvänä, mutta olisi valmis hilaamaan korvaushintoja selvästi ylöspäin.

– Monilla lajeilla hinnat ovat niin naurettavan pienet, että kyllä kannattaisi olla jonkinlainen minimitaso. Esimerkiksi 500 euroa vaikkapa joka ikiselle lajille, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius huomauttaa.

Ympäristöministeriö lupaa uudessa päivityksessä hintoihin ainakin rahan arvon muutoksen kuittaavan korotuksen.

Ministeriön mukaan korvaussummien päivittäminen on viivästynyt, koska eri lajien uhanalaistarkastelu tehdään vain kymmenen vuoden välein.

– Kymmenen vuotta on semmonen aika, jonka pitää kulua, jotta voidaan saada luotettavia arvioita siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, ylitarkastaja Matti Osara selvittää taustoja.

Viivästymisestä huolimatta Osara lupaa, että uudet listat ovat julkaisuvalmiina vielä tämän vuoden puolella.