Kenen pitäisi kustantaa opiskeluvälineet – laki ei edellytä ilmaisia työvälineitä lukiolaisille

Joissakin lukioissa kustannetaan koneet ja toisissa ei, onko tämä reilua? Kuinka varmistetaan että sähköinen ylioppilaskirjoitus 2016 sujuu ilman ongelmia? Onko opettajilla riittävä tietotekninen taso opetustyöhön? Pitäisikö sähköinen opiskelu aloittaa jo ala-asteella? Yleisön kysymyksiin vastasi erityisasiantuntija Olavi Arra OAJ:sta.

Osallistu
Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.
Mikko Kuusisalo / Yle

Suurin osa lukioista suosittelee tai vaatii opiskelijoitaan hankkimaan oman kannettavan tietokoneen.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat vuonna 2016 ja kouluissa halutaan varautua tähän. Yli puolet lukion opettajista ei katso olevansa valmiita sähköisiin kirjoituksiin tällä hetkellä. Yleisön kysymyksiin vastasi erityisasiantuntija Olavi Arra OAJ:sta.

Kenen pitäisi kustantaa opiskeluvälineet?

- Laki ei edellytä ilmaisia oppimateriaaleja lukiolaisille. Kirjat, kynät ja laskimet on ostettu itse. Käytettyjä koneita saa edullisesti, mutta yhteiskunnan on tietysti turvattava se, että myös vähävaraiset voivat opiskella. Kunnat voivat hankkia myös opiskelijoille lainattavia koneita. Uudet asiat tuntuvat aluksi oudoilta, mutta niin on ollut ennenkin.

Arran mielestä kaikille on annettava mahdollisuus työvälineisiin. Monella ne jo kotonaan onkin ja niitä pitää antaa tuoda kouluun ja käyttää opettajan ohjeiden mukaan. Lukiolaisilla tulee olla oikeus uudenaikaiseen koulutukseen - haasteellinen yhtälö.

Joissakin lukioissa kustannetaan koneet ja toisissa ei - onko tämä reilua?

Jotkut kunnat ovat itse halunneet tukea lukiolaisia, laki ei sitä edellytä. Kunta, joka ei tee niin, ei riko lakia. Kuntien taloustilanteet ovat vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen heikot. Minusta valtion tulisi enemmän tukea kuntia. Tänä vuonna ja ensi vuonna lukioiden rahoitusta leikataan valtion budjetissa yhteensä lähes 40 miljoonaa. Lähivuosina aiotaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen leikkaamisella säästää yli 200 miljoonaa, Arra laskee.

Miten varmistetaan että sahköinen ylioppilaskirjoitus 2016 sujuu ilman ongelmia?

Kuinka varmistetaan se, ettei koneen rikkoontuminen häiritse kenenkään kirjoituksia? Annetaanko kokelaille lisäaikaa, jos koneet pettävät kesken kokeen?

OAJ:n erityisasiantuntija Olavi Arra sanoo, että monet asiat on jo ratkaistu, osaa vielä pohditaan. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa hyvin ja avoimesti uudistuksen etenemiseen liittyvistä asioista digabi-projektin (siirryt toiseen palveluun) kotisivuilla. Sielläkin voi esittää kysymyksiä.

Onko opettajilla riittävä tietotekninen taso opetustyöhön?

Moni opettaja käyttäisi sähköisiä materiaaleja opetuksessa, mutta ammatillisella toisella asteella niitä on niukasti saatavilla. Opetustyön ohessa ei ehdi luomaan riittävästi omaa materiaalia siten, että saisi kaikki kurssit sähköisiksi. Myös lukiossa on tähän asti ollut valmiita sähköisiä oppimateriaaleja vähän.

- Tekninen osaaminen alkaa monilla olla riittävä, mutta pedagogista osaamista on lukiossa liian vähän. Huono asia on, että kuntien ja lukioiden välillä on eroja siinä, kuinka hyvin opettajille on järjestetty täydennyskoulutusta ja työkoneita, joilla oppitunteja suunnitella. Nyt alkaa olla hoppu, jos joku kunta on jättänyt henkilöstönsä yksin uusia opetustaitoja ja menetelmiä oppimaan, painottaa Arra.

Miksi Suomessa on jääty jälkijunaan sähköisessä opiskelussa?

Arran mukaan yksi iso virhe on tehty siinä, että kouluihin on hankittu laitteita, mutta opettajien koulutus niiden käyttämiseen opetuksessa on lyöty laimin. OECD:n tutkimuksen mukaan meillä on laitteita, mutta niitä ei käytetä. Toinen virhe on ollut kokonaissuunnitelman puuttuminen. Tästä OAJ muistutti, kun hallitusohjelmaa tehtiin kolme vuotta sitten. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat 2016 ja uusi hallitusohjelma vaalien jälkeen toivottavasti parantavat tilannetta.

Pitäisikö sähköinen opiskelu aloittaa jo ala-asteella?

Tietotekniikkaa pitäisi jonkin verran tuoda leikinomaisesti ja tarhaikäisille varhaiskasvatukseen. Tämä siksi, että kaikissa kodeissa ei koneita ole ja koulua aloittavat voivat olla aivan eri lähtöviivoilla esim. siksi, että perhe on vähävarainen tai vaikkapa maahanmuuttajataustainen. Peruskoulun on annettava kaikille yhtä hyvät valmiudet oppia toimimaan huomisen Suomessa. Ala-asteella ei tietenkään kaikki opiskelu voi olla sähköistä, sopivassa suhteessa, pohtii Arra.