1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

"Kukaan ei uhkaa Nato-maata" - Nato nähdään sekä turvana että jännitteiden lisääjänä

Puolueiden Nato-kannat vaihtelevat epäluuloisesta avoimen myönteiseen.

Täydenkoon mallia Typhoon-hävittäjästä viimeisteltiin esittelykuntoon Walesin NATO-kokouspaikan edustalla 3 syyskuuta. Kuva: Leon Neal / AFP / Lehtikuva

Ukrainan sota sekä Naton huippukokouksessa käsiteltävänä oleva Suomen ja Ruotsin tiivistyvä yhteistyö sotilasliiton kanssa kiihdyttävät Nato-keskustelua.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat määrittelivät puolueidensa Nato-kannat Radio Suomen Ajantasan haastattelussa. Yksi näkee Naton antavan turvaa, toinen näkee sen lisäävän jännitystä lähialueilla.

Kokoomus Nato-myönteisin

Kokoomus on ollut ja on Suomen Nato-jäsenyyden kannalla. Jäsenyys on kuitenkin kysymys, joka edellyttää hyvin laajaa tukea yhteiskunnassa, ja myös sitä että eduskunnan selvä enemmistö sitä kannattaa. Tämän takia asia ei juuri nyt ole ajankohtainen, arvioi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.

– Ihmettelen puheenvuoroja, joissa todetaan että Nato-jäsenyys heikentäisi turvallisuusasemaamme. Yhteenkään Nato-maahan ei ole kohdistunut merkittävää turvallisuusuhkaa, perustelee Satonen. 

Kokoomus ajaa yhteistyön tiivistä Naton kanssa.

– On itsestään selvää että riippumatta siitä ollaanko Natossa ja koska ollaan, niin omaa puolustusta täytyy vahvistaa. Tässä yhteistyön tiivistäminen on erittäin tärkeää.

SDP: Nato-jäsenyys lisäisi jännitystä

Suomen turvallisuuden osalta on keskeistä se, että jännitys lähialueilla ei lisäänny, arvioi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Sosialidemokraattien näkökulmasta Nato-jäsenyys lisäisi jännitystä ja heikentäisi turvallisuustilannetta.

– Tämän takia meidän ei pidä liittyä Naton jäseneksi. Yhteistyötä Naton kanssa voidaan kuitenkin lisätä ja sitä pitääkin lisätä, sanoo Backman.

Suomi ei ole enää 19 vuoteen määritellyt itseään puolueettomaksi. Puolueettomuus-termi poistui EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja sellaisena se toivottavasti säilyykin, sanoo Backman.

Keskusta: Lisää rahaa uskottavaan puolustukseen

Suomella on pitkä linja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja siinä että pidämme uskottavasti huolta omasta puolustuksesta. Samalla estämme sen että naapurimme eivät koe meidän taholtamme uhkaa, määrittelee keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.

Keskustan linja on että Suomi pysyy sotilaallisen liittoutumattomuuden tiellä, mutta säilyttää mahdollisuuden arvioida tilanne tarvittaessa uudelleen. 

– Tällä hetkellä tuo sotilaallisen liittoutumattomuuden tie tuntuu oikealta ja sille on myös kansan enemmistön tuki. Nato-jäsenyydestä, ja siitä mitä se tarkoittaisi, lisäisikö se jännitystä vai ei, on aina tervetullutta keskustella, sanoo Tiilikainen.

Uskottava puolustus vaatii keskustan mukaan puolustusmäärärahojen korotuksen. Rauhankumppanuutta Naton kanssa on syytä kehittää nimenomaan rauhanturvaamistehtävissä.

Perussuomalaiset epäluuloisia Nato-sopimusta kohtaan

Aina on olemassa vaihtoehtoja ja se vaihtoehto Natolle on oma, itsenäinen ja uskottava puolustus, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström.

– Uskottava puolustus vaatii tietenkin myös rahoitusta, ja jos puolustusta ajetaan koko ajan alas, ei se silloin tietenkään ole uskottava, sanoo Lindström.

Puolueen vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmassa Natoon suhtaudutaan kriittisesti. Lindström sanoo itse olevansa kielteisellä kannalla, mutta kannattaa puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten Jussi Niinistön esittämää Nato-selvitystä.

– Natoa ja muita puolustusratkaisuja on syytä tutkia kiihkottomasti. Jos Natoon ollaan menossa, niin sitten siitä pitää kyllä kysyä kansalta, se on niin iso kysymys.

Naton huippukokouksessa allekirjoitettava Isäntämaasopimus jakaa perussuomalaisten kannattajia, koska se ymmärretään monella eri tavoin, sanoo Lindström.

– Itse luotan ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon esittämiin näkemyksiin siitä, että sopimus ei anna Nato-joukoille oikeutta tulla maahan ilman lupaa, ja siksi suhtaudun siihen kiihkottomasti.

Vasemmistoliitto: Jäsenyys lisäisi turvattomuutta

- Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt, kun jatkuvasti sanotaan, ettei Natosta puhuta riittävästi, eikä ole selvityksiä. Päinvastoin Natosta puhutaan todella paljon. Tulee sellainen mielikuva että ainoa oikea mielipide on se että Natoon pitäisi liittyä, ihmettelee vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie.

Vasemmistoliiton mielestä puolueettomuus on Suomen vahvuus. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja sellaisena sen tulisi pysyä.

– Nato-jäsenyys aivan varmasti lisäisi turvattomuutta ja esimerkiksi terrorismin uhkaa Suomessa. Nyt olemme jo ottaneet ikävän askeleen tähän suuntaan, kun tässä kriisin keskellä olemme allekirjoittamassa Isäntämaasopimusta. Huonompaa ajankohtaa allekirjoittamiselle olisi mahdoton kuvitella.

Osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin on ollut perusteltu syy osallistua Naton sotilasharjoituksiin. Vasemmistoliitto on puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä hyväksynyt Suomen rauhankumppanuuden Naton kanssa, mutta minkäänlaista tarvetta tiiviimpään yhteistyöhön tai lisätoimintaan Naton kanssa ei ole, sanoo Lapintie.

RKP: Emme ole Nato-haukkoja

RKP:n kanta Nato-jäsenyyteen on neutraalimpi, kuin mikä kuva julkisuudessa on ehkä syntynyt, sanoo puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander.

– Täytyy pitää mielessä, että puoluekokous on tähän mennessä tyytynyt Nato-optioon. Puolueen kannat ovat kulkeneet rinta rinnan hallitusohjelmien kanssa. On syytä todeta ihan ääneen että meidän virallinen kanta ei ole niin Nato-myönteinen kuin luullaan.

Tulevan talven aikana puolueessa kirjoitetaan uutta puoluepoliittista ohjelmaa ja Nylander ennakoi sen aiheuttavan kiivaita keskusteluja Natosta.

Hän perää myös muilta puolueilta selkeitä Nato-kantoja.

– Joskus, kun ei oikein haluta ottaa suoraan kantaa, puhutaan siitä, että pitäisi järjestää kansanäänestys. Sinä päivänä kun tällainen kansanäänestys päätetään järjestää, pitäisi puolueilla olla selkeä linja siitä mitä mieltä ne ovat.

Yhteistyön tiivistämisen Naton kanssa Nylander näkee positiivisena asiana.

Vihreät: Nato-jäsenyyden kannatus noussut

Vihreillä on kesäkuulta tuore tavoiteohjelma, johon on kirjattu että puolue ei kannata Nato-jäsenyyden hakemista. Tavoite on, että Suomi säilyttää sotilaallisen liittoutumattomuutensa ja kehittää yhteistyötä muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa, linjaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

– Puoluekokous oli sitä mieltä että mikäli Nato-jäsenyyden hakemista kuitenkin harkitaan, niin siinä tapauksessa pitäisi järjestää kansanäänestys.

Nato-jäsenyyden kannatus on viime kuukausina hieman kasvanut myös vihreiden kannattajien keskuudessa, kertoo Alanko-Kahiluoto.

– Olisi tärkeää järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa keskustellaan jäsenyyden eduista ja haitoista ja Suomen puolustuspolitiikan tulevaisuudesta. Näin kansalaisten näkökulmat siitä mitä Nato-jäsenyys tarkoittaisi, olisivat päivitettyjä.

Kristilliset: Faktoja pöytään

Analyysit Nato-jäsenyydestä perustuvat yleensä musta tuntuu -argumentteihin tai puolueen virallisiin kantoihin, pohtii kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

– Jussi Niinistön esittämä Nato-selvitys saa kannatusta myös meiltä, koska tarvitsemme kunnon selvityksen. Selvityksen tulee perustua faktoihin, ei tunteisiin, painottaa Östman.

– Tällä hetkellähän Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja itsenäiseen puolustukseen, jonka pitää olla uskottava ja koko maan kattava. Kannattaa kysyä onko meillä uskottava puolustus myös tulevaisuudessa, pitkällä aikajänteellä.