Lastenvaunut ja läppäri kyllä, romanihame ei – Näihin asioihin nuorisopoliitikot antaisivat rahaa

A-studio kysyi nuorisopoliitikoilta, mihin asioihin toimeentulotuella elävän suomalaisen pitäisi saada avustusta. Lisäksi kysyimme, pitäisikö täydentävällä tuella olla jokin kattosumma.

Kotimaa
Nuorisopoliitikot.

Kokoomuksen kansanedustajan Pia Kauman A-studiossa maanantaina antamat lausunnot sosiaaliavustuksilla ostetuista lastenvaunuista ovat herättäneet tällä viikolla kiivasta keskustelua.

Eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajista osa olisi valmis myöntämään harkinnanvaraista sosiaaliavustusta nykyistä laajemmin.

-Jos toimeentulon tehtävä on varmistaa, että ihminen pysyy mukana yhteiskunnassa, ja pystyy hoitamaan asioitaan kuten laskujen maksamisia tai opiskelua, niin silloin puhelin ja läppäri pitäisi kustantaa, sanoo Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen.

Teppo ja Joona.

Toimeentulotukea (siirryt toiseen palveluun) haetaan silloin, kun muut tulot eivät riitä elämiseen. Lisäksi kunnat voivat myöntää tapauskohtaisesti täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, ja sen myöntämisperusteista kunnat voivat päättää itse. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi koulutukseen tai vuokrarästeihin, ja sitä hakevan ihmisen täytyy tavata sosiaalityöntekijä.

- Harkinnanvarainen toimeentulotuki on jo nyt aika kattava. Rahaa voisi myöntää kulttuuripalveluihin. Nykyään myös oletetaan että jokaisella on kännykkä, sitä voisi tukea, sanoo Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen.

Li ja Susanna

- Mä en näe mitään suurempia ongelmia nykykäytännöissä, pikemminkin harrastusmenojen hinta tulee vastaan. Sosiaalitoimiston tulee varmistaa että vähävaraisten lapsilla on vara harrastaa, ja että he voivat elää elämää johon kuuluu samanlaisia asioita kuin kaikkien muidenkin elämään, sanoo Vasemmistonuorten Li Andersson.

Myös Kokoomusnuorten puheenjohtajan Susanna Kosken mielestä lasten harrastuksia kannattaa yhteiskunnan tukea.

- Lasten kustannuksella ei tätä politiikkaa pidä tehdä. Tietysti on eri asia, että puhutaanko pikkukylän pesäpallokerhosta vai kilpaurheilusta. Urheilu perustuu harrastamiseen, aina löytyy korvaavia vaihtoehtoja. Kilpaurheilu-uraa ei yhteiskunnan tarvitse maksaa.

Menot kasvaneet – pitäisikö hakijalle myönnettävässä tuessa olla katto?

Toimeentulotukimenot (siirryt toiseen palveluun) ovat kasvaneet viime vuosina. Menot olivat vuonna 2013 noin 736 miljoonaa euroa, ja täydentävää toimeentulotukea maksettiin noin 59 miljoonaa euroa.

Kokoomusnuorten Koski olisi valmis asettamaan täydentävälle toimeentulotuelle kuukausittaisen kattosumman.

- Meillä palkansaajillakin on käytössä tietty summa rahaa kuukaudessa. Ei meillä ole harkinnanvaraisesti käytössä summaa, jonka mukaan tiettyjä tavaroita voi hankkia. Harkinnanvarainen apu on tarkoitettu tilapäiseksi, eikä sen tarkoituksena ole turvata samanlaista elintasoa kuin työssäkäyvillä.

Vasemmistonuorten Li Anderssonin mielestä täydentävälle tuelle ei pitäisi asettaa maksimieuromäärää.

- Mä en pidä tätä meidän suurimpana yhteiskunnallisena ongelmana. Mulla on luotto meidän sosiaalitoimiston ihmisiin siinä, että he tekevät parhaansa turvatakseen ihmisille hyvän elämän.

Nuorisopoliitikoista ainoastaan Perussuomalaisten Nuorten Simon Elo kannattaa Kosken lisäksi kattosummaa täydentävälle toimeentulotuelle. Hänestä tietty summa olisi tasavertainen ratkaisu.

- Jos yhteisesti asetettaisiin kattosumma, niin kukaanei pääsisi sitten sanomaan että jollekin on annettu liikaa. Asia, mikä eniten herättää ennakkoluuloisuutta ja kaunaa joissakin ihmisissä on se, kun he luulevat että joku toinen saa enemmän kuin he.

Simon ja Maria

Yleisesti nuorisopoliitikot pitävät toimeentulon harkinnanvaraisuutta hyvänä asiana. Nykytilanteessa sosiaalityöntekijä pystyy joustamaan hankintoihin myönnettävissa avustuksissa hakijan elämäntilanteen mukaan. Lähtökohtana on auttaa ihmistä selviytymään sekä nykyisestä tilanteesta että tulevaisuudesta.

Simon Elo on haastatelluista nuorisopoliitikoista ainoa, joka keksii tavaran, johon tukea ei lähtökohtaisesti pitäisi myöntää.

- Jonkin verran täytyy vaatteisiin antaa rahaa, mutta tullaan siihen että annetaanko kaikille. Esimerkiksi Helsinki myöntää rahaa romanihameen ostoon, ja nimenomaan hameeseen, ei muihin asuihin. Nyt kaikki eivät ole samalla viivalla: esimerkiksi Pohjanmaalta kotoisin oleva helsinkiläinen ei voi saada tukea pohjalaiseen kansallispukuun. Kulttuurillisista syistä ei pitäisi tukea, sosiaaliperusteisista kyllä.

Kierrätys saa nuorisopoliitikkojen keskuudessa kannatusta

A-studion maanantaisessa haastattelussa kokoomuksen Pia Kauma peräänkuulutti kierrätettyjen tavaroiden suosimista sosiaalitoimessa. Kaikki nuorisopoliitikot suhtautuvat ajatukseen kierrätyksestä myönteisesti.

- Kierrättäminen on totta kai kestävän kehityksen kannalta hyvä juttu, mutta en tekisi siitä itsetarkoitusta. Käyttötavaroita, kuten polkupyöriä ja lastenrattaita voi kierrättää. En tiedä miten pitkälle tätä voidaan lainsäädännöllä rajata, sanoo KD:n Mikko Kiuttu.

Mikko ja Ida

Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Maria Ohisalo mielestä kierrättämisestä pitäisi puhua paljon laajemminkin.

- Kannatan kierrätystä ja sitä, että yhteiskunnassa tajutaan että meillä on käytössä rajalliset resurssit. Mutta ei voi olla niin että pelkästään köyhien pitää käyttää kierrätettyä tavaraa. Kun ministeriöön ja kunnantaloihin ostetaan huonekaluja, niin voidaan katsoa asiaa ekologisesta näkökulmasta ja myös hankkia kierrätettynä asioita.

- Pitää miettiä myös yksilön oikeutta päättää omista asioistaan. En näe että on tarpeellista pakottaa ihmisiä kierrättämiseen, sanoo RKP-nuorten puheenjohtaja Ida Schauman.

A-studio keskustelee työttömien tukemisesta perjantaina 5.9. TV1:llä klo 21. Vieraina ovat Susanna Koski ja Li Andersson sekä ex-nokialainen insinööri Veli-Matti Nieminen. Osallistu keskusteluun #yleastudio.

Lähteet: Helsingin nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön johtaja Maarit Sulavuori