Asiantuntija: Isäntämaasopimus ei vie Suomea milliäkään lähemmäs Natoa

Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpään mukaan Ukraina ei voi saada Natosta sotilaallista tukea, koska se ei ole sotilasliiton jäsen. Ukrainan Nato-jäsenyys saattaa kuitenkin hänen mukaansa olla hyvinkin lähellä.

Ulkomaat
Presidenttejä ja hallitusten edustajia hetkeä ennen Naton huippukokouksen alkamista.
Presidenttejä ja hallitusten edustajia hetkeä ennen Naton huippukokouksen alkamista 4. syyskuuta. Stefan Rousseau / AFP / Lehtikuva

Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpään mukaan Suomen torstaina allekirjoittama isäntämaasopimus ei muuta Suomen perussuhdetta Natoon millään tavalla. Hän toteaa, että solmittu sopimus tekee lähinnä yhteistyön ja yhteistoiminnan helpommaksi ja vaivattomammaksi.

– Sopimus ei vie meitä milliäkään lähemmäs Natoa. Sen myötä Suomella on kuitenkin tarvittaessa mahdollisuus ottaa vastaan Nato-maiden joukkoja ja materiaalia niin, että kaikki tekniset asiat on sovittu etukäteen. Se lisää Suomen turvallisuutta ja on lähinnä tekninen sopimus, jolla saamme tarvittaessa liikuteltua joukkoja edestakaisin, Virossa International Centre fo Defence Studies -keskuksessa tutkijana työskentelevä Järvenpää sanoo.

Esimerkkinä Järvenpää mainitsee tilanteen, jossa Suomessa on tapahtunut luonnonkatastrofi tai suuronnettomuus.

– Jos joku Nato-maa haluaa silloin antaa meille apua, on sen perille saaminen Suomeen helpompaa ja vaivattomampaa, hän sanoo.

Järvenpää on tehnyt ennen tutkijan uraansa pitkän uran puolustusministeriössä ja ulkoasiainhallinnossa, muun muassa Suomen Nato-edustustossa Brysselissä ja viimeksi Suomen Afganistanin suurlähettiläänä.

"Viro toivoo Suomen auttavan hyökkäävää vihollista vastaan"

Toisena esimerkkinä Järvenpää mainitsee tilanteen, jossa Venäjä hyökkäisi esimerkiksi Viroon. Silloin Nato voisi Järvenpään mukaan haluta isäntämaasopimuksen perusteella käyttää Suomen aluetta hyödyksi.

– Käytännössä se voisi tarkoittaa, että Suomi toivottaisi Nato-joukot tervetulleeksi puolustamaan Viroa pohjoisesta suunnasta. Hieman liioitellen sanoen, olisi kohtalon kysymys Suomelle, mitä maa sellaisessa tilanteessa poliittisesti tekisi. Virossa tietysti uskotaan ja toivotaan, että Suomi olisi Viroon hyökkäävää vihollista vastaan, Järvenpää kertoo.

Suomi on esittänyt Ruotsin kanssa toivelistan, jossa maat haluavat muun muassa lisää upseereita Naton toimintaan ja säännöllisiä ministeritason tapaamisia. Lisäksi listalla ovat toiveet olla hyvissä ajoin mukana suunnittelemassa Nato-harjoituksia ja kriisinhallintaoperaatioita. Järvenpää sanoo, että toivelista hyväksytään varmasti.

– Kaikki edellä luetellut asiat pystyttäisiin tekemään ilman tällaista erityisasemaakin.

Järvenpää itse kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee sotatilanteessa apua ulkomailta.

– Suomen sotilaallista tilannetta selvittäessä tulee hyvin nopeasti siihen johtopäätökseen. Jos meitä uhataan sotilaallisesti tai jopa kimppuumme hyökätään, tarvitsemme ulkomailta kaiken mahdollisen avun. Se organisaatio, joka tällaista apua tarjoaa myös meille, on Nato, hän toteaa.

"Ukrainan Nato-jäsenyyden päivä ei ehkä kovin kaukana"

Naton huippukokouksessa Ukraina on näkyvästi agendalla. Naton mukaan Venäjä on vienyt tuhansia sotilaitaan ja satoja panssarivaunuja Ukrainaan. Ukrainan rajan läheisyydessä on noin 20 000 Venäjän sotilasta.

Ukrainan presidentti on toivonut Natolta sotilaallista tukea, tehokkaampia aseita ja teknologista tukea. Järvenpää kuitenkin sanoo, että Nato varoo viimeiseen saakka puuttumasta itse sotaan.

Pauli Järvenpää.
Pauli Järvenpää.Yle

– Ukraina ei ole Naton jäsen, joten Naton sisältä ei löydy yhteisymmärrystä sotilaallisen tuen antamiselle. Nato voi kuitenkin antaa esimerkiksi teknologista tukea ja suunnittelutukea. Voisin kuvitella, että tällaisella tuella on Ukrainalle hyvinkin suuri merkitys, Järvenpää sanoo.

– Vielä suurempi merkitys on kuitenkin kansainvälisellä tuella, eli EU:n tuella sekä EU:n ja Yhdysvaltain Venäjää kohtaan asettamilla sanktioilla. Ukrainaa voidaan siis pitkälti tukea ja avustaa, mutta sotilaallista tukea ei ole saatavissa, hän jatkaa.

Ukrainakin haluaa Naton jäseneksi, vaikka Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti viimeksi eilen torstaina Ukrainaa liittymisestä Natoon.

Järvenpää toteaa, että Ukrainan mielipide Natoon liittymisestä on vaihdellut vuosien kuluessa. Nyt tilanne on muuttunut.

– Nyt maa on joutunut niin sanotusti suden suuhun, joten Nato-optio näyttää sille hyvinkin käyttökelpoiselta. Venäjän käyttäytyminen, Krimin valloittaminen, kuukausia kestänyt Ukrainan painostaminen ja sotilaalliset hyökkäykset Ukrainan itäosissa johtavat kuitenkin uskoakseni pitkällä aikavälillä siihen, että Ukraina tulee olemaan Nato-jäsen. Se päivä ei välttämättä ole kovin kaukanakaan, Järvenpää sanoo.

"Nato ottaa löysiä pois"

Naton tulevat linjaukset riippuvat Järvenpään mukaan Venäjän toimista.

– Kysymys on, onko tällainen tilanne toistettavissa, että Venäjä rupeaisi painostamaan jotakin muuta maata. Silloin etulinjamaat, eli Viro, Latvia, Liettua ja Puola tulevat luupin alle tarkasteluun. Nato ottaa nyt vähän löysiä pois ja alkaa kohentamaan yhteistä puolustusta.

Järvenpään mukaan puolustuksen kohentaminen ilmenisi monella tavalla. Hän ei usko, että maavoimien jatkuvasti paikalla olevia, tilannetta päivystäviä joukkoja, lisättäisiin. Maavoimien joukkoja kuitenkin rotatoitaisiin jatkuvasti lisää.

– Voitaisiin tuoda ilmavoimien joukkoja alueen tarkkailua ja vieraiden lentokoneiden tunnistamista varten, ja ehkä myös merivoimien yksiköitä höyryämään Itämerelle. Tehtäisiin kaikkea sotilaallisesti mahdollista, kaiken pahimman mahdollisen varalta. Luotaisiin pelote, että jos Venäjä alkaa esimerkiksi painostamaan Viroa, kykenee Viro ainakin sotilaallisesti vastatoimiin.

"Nato antaa Venäjälle mahdollisuuden perääntyä"

Useat Nato-maat ovat osallistumassa myöhemmin tässä kuussa Länsi-Ukrainassa pidettävään sotaharjoitukseen. Järvenpää sanoo, että sotaharjoitus voi kiristää välejä.

– Toisaalta se tulee olemaan hyvin näyttävästi eräänlainen kriisinhallintaharjoitus, ei niinkään sotaharjoitus. Tässä kaikessa Nato selkeästi antaa vielä venäläisille mahdollisuuden perääntyä. Kenenkään intresseissä ei ole vetää liinaa niin kireälle, että oltaisiin ottamassa lopullisia askeilta, hän sanoo.

Newsweek-lehti uutisoi maanantaina (siirryt toiseen palveluun) Ukrainan puolustusministerin kertoneen Facebook-sivuillaan, että Venäjältä olisi uhattu epävirallisia kanavia pitkin käyttää ydinaseita Ukrainaa vastaan, jos vastarinta jatkuu. Järvenpään mielestä uhkailu herättää kummastusta.

– Venäjä on ydinkärkien yhteissummalla maailman vahvin ydinasevaltio. Niillä on aseet, joita voi kalistella. Mutta herättää kummastusta, että maa haluaa vetää tilannetta kireälle tällä tavalla. Ydinaseista puhuminen pistää hiiriä juoksemaan selkäpiirtä pitkin, kun muistissa ovat Hiroshimo ja Nagasaki. Kenenkään ei pitäisi kovin herkästi puhua ydinaseista ja uhata niillä toista valtiota, Järvenpää toteaa.