"Mistä me tunnetaan?" – Kasvosokeita luullaan tylyiksi

100 000 suomalaista saattaa kärsiä kasvosokeudesta. Lisäksi heikentyneestä kasvojen tunnistuskyvystä kärsii arviolta joka kymmenes. Kirjailija Kaari Utrio kertoo, millaista on elää kasvosokeana.

Kotimaa
Kaari Utrio.
Kirjailija Kaari Utrio kertoo, millaista kasvosokeuden kanssa on elää.

Kadulla vastaan tulee ihminen, joka tervehtii sinua, mutta et millään muista häntä. Näin on käynyt kaikille, eikä kyse välttämättä ole kasvojen hahmottamisvaikeudesta.

Esimerkki auttaa kuitenkin ymmärtämään, miltä kasvosokeasta tuntuu. Tälle ihmisten kasvonpiirteet ovat merkityksettömiä - kuin kaikilla olisi naamiot yllään.

Kirjailija Kaari Utrio kertoo esittelevänsä itsensä samoille ihmisille yhä uudestaan, koska ei kerta kaikkiaan kykene muistamaan ihmisten kasvoja. Ongelma on Utrion mukaan tuskallinen.

– Suurin pelko on se, että loukkaa toista ihmistä, koska ei tunnista tätä. Ja minulla on myös suuri häpeä siksi, että ajattelen, että minä en keskity tarpeeksi – olen huolimaton ja jollain tavalla ikään kuin laiminlyön tämän ihmisen mieleenpainamista, kuvailee Kaari Utrio tuntojaan.

– Mutta siitähän ei ollenkaan ole kysymys. Minä keskityn keskusteluun ja muistan asiat aivan hyvin, mutta kasvoja en vain näe.

Kasvosokeus on neuropsykologinen häiriö

Kasvosokeat yrittävät usein painaa mieleensä ihmisten muita piirteitä – ääntä, eleitä, kampauksia ja silmälaseja.

Saksalaisten ja hongkongilaisten tutkimusten mukaan vielä melko tuntemattomasta ongelmasta kärsii 2-2,5% väestöstä. Suomessa tämä tarkoittaa noin 100 000 ihmistä.

Lisäksi heikosta kasvojen tunnistuskyvystä kärsii arviolta joka kymmenes suomalainen.

Kasvosokeus on neuropsykologinen häiriö - samankaltainen kuin lukihäiriö, jossa ihmisen on vaikea hahmottaa sanoja, kertoo kasvosokeudesta tällä viikolla ilmestyneen tietokirjan kirjoittanut Kati Tiirikainen.

– Joskus ajateltiin, että ne joilla on lukivaikeuksia ovat jotenkin yksinkertasia tai tyhmiä. Ja nyt kasvosokeista usein ajatellaan niin, mutta näinhän ei ole. He voivat olla hyvinkin älykkäitä ihmisiä, mutta heillä on vain vaikeuksia tunnistaa kasvonpiirteitä, kuvailee Tiirikainen.

Myös Brad Pitt ja prinsessa Victoria ovat kasvosokeita

Kasvosokeudesta tiedetään vielä varsin vähän. Häiriö voi olla synnynnäinen ominaisuus, tai sen voi saada aivovamman seurauksena.

Ruotsin kruununprinsessa Victoria on kertonut kärsivänsä kasvosokeudesta. Edustustilaisuuksissa erityisen haastavan ongelman kanssa auttavat prinsessan avustajat.

Kirjailija Kaari Utrio sanoo ymmärtäneensä olevansa kasvosokea vasta, kun Ruotsin kruununprinsessa kertoi vuonna 2008 julkisuudessa omasta ongelmastaan.

Niin ikään näyttelijä Brad Pitt on kertonut vuonna 2013, että hänen on hyvin vaikea tunnistaa ihmisiä. Pitt kertoo Esquire-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) olevansa tuskastunut siihen, että muut pitävät häntä itsekeskeisenä, koska hän ei muista muita.

Kaari Utrio opetteli tunnistamaan lapsenlapsensa valokuvista

Kaari Utrio sanoo, että elämä kasvosokeana on uhkapeliä. Lähimmät ihmisensä kirjailija kyllä tuntee, mutta jos vastaan tulee joku, jonka tapaa vain muutaman kerran vuodessa, ei tätä ihmistä voi mitenkään tunnistaa, vaikka tietää että pitäisi.

– Pitäisin kyllä erittäin tärkeänä, että ihmiset olisivat niin armollisia, että kun he tapaavat jonkun, jota harvemmin tavataan, he sanoisivat kuka minä olen ja missä me tavattiin. Silloin kaikki heti aukeaa tälle onnettomalle tollo-raukalle, joka ei tunnista niitä kasvoja, Utrio huokaa.

Kirjailija kertoo opetelleensa tunnistamaan lapsenlapsensa valokuvista.

– On aika järkyttävää, että silloin kun lapsenlapseni olivat pieniä, kun panin silmät kiinni, en voinut mitenkään saada mieleeni näiden rakkaiden ihmisten kasvoja.

Korjatakseen ongelman Utrio liimasi tietokoneen viereen lastenlastensa kuvat.

– Kun niitä aina katselin, niin kyllähän sitten tietenkin aloin tunnistaa heidät. Mutta ensimmäinen vuosi, puolitoista olivat sellaisia, etten millään voinut muistaa, minkä näköisiä lapsenlapseni ovat.

Kati Tiirikaisen kirja Tunnistatko kasvot? Näin selviydyt kasvosokeana (Finn Lectura, 2014) on ilmestynyt tällä viikolla.