Valtio haluaa Helsingin seudulle lisää asuntoja – Katso kartasta suunnitellut paikat ja määrät

Budjettiriihen yhteydessä valtio ja Helsingin seudun 14 kuntaa sopivat asuntotuotannon lisäämisestä. Vastineeksi asunnoista valtio lupasi rahaa liikennehankkeisiin. Yle Uutiset selvitti, minne uusia asuntoja aiotaan kaavoittaa. Kehyskunnissa epäillään, että uusille asunnoille voi olla hankala löytää rakentajia.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Valitse tarkasteltava alue.

Asuntoja

yli 6 000
2 000–6 000
500–2 000
100–500
alle 100
Voit tarkastella kartasta oman kuntasi uusia asuntotavoitteita. Kartta on suuntaa antava. Tarkkoja tavoitteita ja asuntojen sijainteja ei ole kuntien osalta vielä sovittu.Lähteet: Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus; Valtion ja helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden toteuttamiseksi ja asumisen edistämiseksi; kunnat

Helsingin seutu kärsii akuutista asuntopulasta. Tilannetta helpottaakseen valtio on sopimassa seudun 14 kunnan kanssa lisäkaavoituksesta. Vastineeksi valtio tarjoaa rahoitusta liikennehankkeisiin kuten länsimetron jatkeeseen, Pisara-rataan ja Helsinki–Riihimäki-rataosan parantamiseen. Näin budjettiriihen yhteydessä solmittua sopimusta markkinoitiin pari viikkoa sitten.

Kehyskunnissa tilanne nähdään toisin. Niiden mukaan sopimus solmittiin, jotta Espoo saisi rahoituksen länsimetron jatkeelle. Maininnat Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelun edistämisestä sekä pienemmistä liikennehankkeista otettiin mukaan vain, jotta kehyskunnatkin saatiin allekirjoittamaan sopimus. Kehyskunnissa epäillään nyt, että tosipaikan tullen niiden liikennehankkeisiin ei irtoa valtiolta rahaa. Tällöin myös kuntien kaavoitusvelvoite raukeaa.

– Länsimetron jatko on ainoa, joka siinä sopimuksessa sanotaan selvästi. Länsimetron vaikutukset ovat suurimmat Espoossa ja [Helsingin] keskustassa. Hyvä kysymys on se, onko länsimetro niin tärkeä, että meidän pitää kaavoittaa lisää, Järvenpään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila pohtii.

Uuden sopimuksen tavoite, on että Helsingin seudulle olisi mahdollista rakentaa vuosittain 15 000 – 16 000 uutta asuntoa. Sopimus kattaa vuodet 2016–2019. Tämä tarkoittaisi käytännössä neljänneksen lisäystä nykyiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen eli niin sanottuun MAL-sopimukseen.

Pääkaupunkiseudulla pulaa tonteista, kehyskunnilla rakentajista

Soittokierros Helsingin seudun 14 kuntaan paljastaa, että asuntojen lisäämiseen suhtaudutaan kaikkialla suopeasti. Kunnista muistutetaan, että kyse on vasta alustavasta sopimuksesta, jossa lisätään kaavoitettujen asuntojen määrää. Nyt allekirjoitettavana oleva sopimus ei sido kuntia rakentamaan yhtäkään asuntoa.

– Suurin pullonkaula Hyvinkäällä ovat rakennusliikkeet eikä tonttiniukkuus, kuten pääkaupunkiseudulla. Tonttituotanto on kuntien vastuulla, muut vastaavat siitä, että tonteille oikeasti rakennetaan, Hyvinkään vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila kiteyttää.

Pääkaupunkiseudulla tilanne on päinvastainen. Innokkaita rakentajia riittää, mutta tonteista on pulaa.

– Kaikenlaiseen asumiseen löytyy rakennuttajia ja rakentajia, mutta tonttien ja kaavoitetun maan vähyys vähentää mahdollisuuksiamme, Helsingin kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo.

Penttilän mukaan Helsinki ei saavuta tavoitetta asuntokaavoituksen nostosta ilman uudisalueiden kaavoitusta. Tällä Penttilä tarkoittaa asuinalueiden rakentamista Östersundomiin ja Malmin nykyisen lentokentän alueelle. Penttilä arvioi, että Malmin lentokentän alueelle ja Östersundomiin voitaisiin rakentaa noin 2000 asuntoa vuosittain, eli kolmannes Helsingin lähitulevaisuuden asunnoista.

– Suunnilleen kolmasosa puuttuu ilman näitä kahta aluetta, Penttilä sanoo.

Päätöstä Malmin lentokentälle rakentamisesta ei ole tehty.

Asemien seudut ja vanhat keskustat rakentamisen kohteina

Uusien asuntojen tulisi tukeutua jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Monissa kunnissa tämä tarkoittaa vanhojen keskustojen tiivistämistä.

Kaikenlaiseen asumiseen löytyy rakentajia, mutta kaavoitetun maan vähyys vähentää mahdollisuuksiamme

Hannu Penttilä

On kuitenkin myös kuntia, joissa ryhdytään rakentamaan kokonaan uusia alueita, vaikka kunnallistekniikan rakentaminen uusia asuntoja varten käykin kalliiksi.

– Nurmijärvellä on arvioitu, että tavoitteeseen pystytään. Isompi haaste on kunnallisen infrastruktuurin toteuttaminen. Kaavan laatiminen edellyttää myös, että kunta hankkii lisää maata, Nurmijärven kehitysjohtaja Aarno Kononen sanoo.

– Kunnallistalous on mennyt huonompaan suuntaan. Investointien vähentämiseen on painetta. Siinä mielessä joudutaan tasapainottelemaan sen kanssa, voidaanko aloittaa uusia alueita ja rakentaa infrastruktuuria sinne, Järvenpään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila sanoo.

Syntyykö asuntoja kehyskuntiin?

Vaikka kunnat suhtautuvat tavoitteeseen suopeasti, tavoitteen toteutumista pidetään epävarmana. Kehyskunnissa mietitään, kuinka oleellisia tavoitteet kehyskuntien osalta ovat, kun suurimmat kasvupaineet keskittyvät kuitenkin pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin.

– Meidän osalta tämä on kiinni suhdanteista ja pääkaupunkiseudun kehityksestä. Jos pääkaupunkiseudulla on tontteja tarjolla, painetta kehyskuntiin tulee vähemmän ja päinvastoin, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila.

– Reunakunnilla ei ole niin suurta merkitystä koko seudun kannalta. Kysyntä määrää aina loppupeleissä sen, kuinka paljon asuntoja rakennetaan, toteaa Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko.

Vihdissä koetaan, että uudessa sopimuksessa kehyskunnat jätetään sivustakatsojiksi.

– Kehyskunnillekin olisi pitänyt tarjota kannustimia. Tulevasta väestömäärästä johtuvan paineen hoitamiseen tarvitaan koko seutua. Nyt on menossa pyrkimyksiä, joilla asuminen keskitetään kehä I:n sisäpuolelle. En pidä sitä viisaana, Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen sanoo.

Sopimuksessa monta epäselvää kohtaa

Valtion ja 14 kunnan välinen sopimus ei ole itsestään selvä paperi. Kunnissa herättää hämmennystä muun muassa se, että, vaikka MAL-sopimuksessa puhutaan asuntomääristä ja kerrosneliömetreistä, uudessa sopimuksessa puhutaan vain kerrosneliömetreistä.

Sekään, miten jo olemassa oleva rakentamaton kaavavaranto huomioidaan uuden sopimuksen tavoitteissa, ei ole kunnille selvää. Esimerkiksi Järvenpäässä asuntoja varten on kaavoitettu valmiiksi jo ainakin viiden vuoden edestä.

– Sopimuksissa ja pöytäkirjoissa on ristiriitaista tietoa. Jos on olemassa jo yli viiden vuoden kaavavaranto, ei voida vaatia kaavoitettavan lisää, kun aikaisempiakaan kaavavarantoja ei ole saatu käytettyä, Järvenpään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila sanoo.

Kuntien luottamuselimet päättävät sopimuksen hyväksymisestä syksyn aikana.