1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ylen aamu

Eksytkö sienimetsään? Treenaa hippokampusta

Suunnistatko sinä ilman karttaa niin sienimetsässä kuin suurkaupungissakin? Vai eksytkö jo kauppakeskuksen parkkihallissa tai merkityllä lenkkipolulla? Suuntavaistoissa on eroja, mutta paremmaksi voi opetella.

Ylen aamu
Aarne Ylinen
Miksi joillakin on hyvä suuntavaisto ja toisilla ei? Kuntoutuksen professori Aarne Ylinen kertoo syyn löytyvän aivoista. Silti suuntavaistoa voi kuitenkin harjoittaa.

Suuntavaisto koostuu paitsi geneettisestä perimästä myös tilamuistista ja havaintoihin perustuvasta oppimisesta. Vaikka aivojen rakenteissa on perinnöllisiä eroja, käytännön taidot voi oppia, kertoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut neurologisen kuntoutuksen professori Aarne Ylinen.

Monet eläimet ja varsinkin linnut ovat suunnistuksen mestareita.

- Muuttolinnuilla on todettu magneettisia partikkeleita aivoissa ja ne pystyvät aistimaan maapallon magneettikenttää aivan kompassin tavoin, joka sitten on lisänä siinä havaintoihin perustuvassa suunnistamisessa.

Aivoissa muodostuu online-karttoja

Tilan hahmottamiseen käytetään aivojen hippokampus -nimistä aluetta. Siellä tietyt solut aktivoituvat aina tietyssä paikassa.

Lontoon taksikuskeilla on suuremmat hippokampukset kuin normaaliväestöllä.

professori Aarne Ylinen

- Hippokampus muodostaa online-karttoja ja se paikkasolujen aktiviteetti tulee nimenomaan oppimisen myötä, professori Aarne Ylinen kuvailee.

Mitä enemmän hippokampusta aktivoi, sitä paremmaksi suuntavaisto kehittyy.

- Lontoon taksikuskeilla on suuremmat hippokampukset kuin normaaliväestöllä. Mitä pidempään oli sitä työtä tehnyt niin sitä suurempi se hippokampus-alue oli, Ylinen kertoo noin 15 vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta.

Keskity ja unohda tekniset härpäkkeet

Miten takapihalleen eksyvä tumpelo sitten voi kehittää suuntavaistoaan? Keskittymällä ja unohtamalla tekniset apuvälineet, professori neuvoo. Esimerkiksi autolla ajamisessa yksi kikka on yli muiden.

- Unohtaa sen navigaattorin päälle laiton ja opettelee ne reitit!

Uudessa kaupungissa kartta auttaa. Myös toisen kanssa liikkuessa on syytä pitää silmät auki.

Unohda se navigaattori ja opettele reitit!

professori Aarne Ylinen

- Jos liikut toisen mukana siten, että toinen vie sinut johonkin paikkaan, niin et osaa sitä välttämättä toista kertaa. Mutta jos olet itse etsinyt reitin, niin osaat mennä toisenkin kerran.

Sisällä, loputtoman kauppakeskuksen tai sokkeloisen virastotalon käytävillä voi myös olla hankala säilyttää suuntavaisto. Pitäisikö silloin ottaa oppia eläimiltä?

- Joillain eläinlajeilla on havaittu, että ne muistavat tarkasti askelensa, montako askelta mihinkin suuntaan on otettu ja osaa sen reitin takaisin pimeässä.

Ota kiintopisteitä ja laajenna havaintoja

Samat neuvot pätevät niin kaupungissa kuin metsässä. Professori Aarne Ylinen neuvoo ottamaan tarpeeksi isoja kiintopisteitä, kuten kirkontornin. Perustaidot suunnistamista ovat hyödyksi, jotta voi käyttää aurinkoa, kelloa ja ilmansuuntia sijaintinsa paikantamiseen.

Kiintopisteiden on myös syytä olla tarpeeksi kaukana. Jos ihminen tekee metsässä eksyessään lähihavaintoja, eli ottaa kiintopisteitä liian läheltä niin silloin pyörii lähinnä ympyrää. Katse on siis syytä nostaa välillä herkkutateista vaikka mäennyppylään tai kännykkämastoon.

Lue seuraavaksi