Tieteiskirjailija Risto Isomäki: Jäävuoret ja sulava mannerjää ihmiskunnan kohtalonkysymys

Salpausselän harjut ympäristöineen ovat hyvä käytännön esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun mannerjäätikkö sulaa. Tieteiskirjailija Risto Isomäki kirjoittaa uusiksi Salpausselän harjujen syntytarinaa ja arvioi, että uusi teoria voi muuttaa ilmaston lämpenemiseen liittyviä ennusteita.

luonto
Ilulissatin jäätikkö synnyttää koko ajan jäävuoria
Ilulissatin jäätikkö synnyttää koko ajan jäävuoria.Yle/ Jaana Kanninen

Ekologiasta ja maailmanlopun teemoista paljon kirjoittanut tieteiskirjailija Risto Isomäki on havainnoinut lapsuusajan kotimaisemiaan Lahden, Heinolan ja Asikkalan seuduilla, paikkoja, joissa Salpausselän harjut ympäristöineen ovat nähtävissä. Paikat ovat sulaneen mannerjäätikön aikaansaamia.

– Ihmiskunnan kannalta on suuri kysymys, mitä tapahtuu silloin, kun mannerjäätiköt sulavat. Merenpinnan nousu voi olla meidän vuosisatamme kaikkein tärkein kysymys. Siksi harjujen synty ja mannerjäätikön sulamiseen liittyvä mekanismi kiinnostavat minua, Isomäki perustelee mannerjään sulamiseen liittyvää tutkimustaan.

Tulevaisuuden näkemiseksi on siis tutkittava niitä paikkoja, joissa on jo jotain tapahtunut eli Salpausselällä ja sen reuna-alueilla

Risto Isomäki

Jäätikön sulamisen mekaniikasta on nähtävissä jotain Grönlannissa ja Etelänapamantereella Antarktiksella, jossa mannerjää jatkuvasti sulaa.

– Suurin osa tapahtuvaa on kuitenkin jään peitossa eli kaikkea ei voi nähdä. Tulevaisuuden näkemiseksi on siis tutkittava niitä paikkoja, joissa on jo jotain tapahtunut eli Salpausselällä ja sen reuna-alueilla, Isomäki kuvaa.

Salpausselkä on syntynyt mannerjään sulamisen huipulla?

Kouluopetuksessa Salpausselän harjujen synty ajoitetaan noin 13 000 vuoden päähän, jolloin jostain syystä ilmasto on viilentynyt Luoteis-Euroopassa noin 200 vuodeksi ja mannerjäätikön sulaminen on pysähtynyt ns. dryaskaudella.

– Vanhan teorian mukaan Salpausselän harjut ovat syntyneet eräänlaisessa mannerjäätikön tasapainotilassa, sulaminen on hiipunut ja jää on alkanut laajentua. Työntövoimallaan ja kesäaikaisten sulamisvesien avustamana jää on puskenut maisemaan kaksi suurta päätemoreenia ja harjumuodostelmat ovat syntyneet. Tässä on kuitenkin monta ongelmaa, Isomäki sanoo.

Isomäen mukaan mannerjäätiköt Grönlannissa ja Antarktiksella ovat tasapainotilassa, mutta eivät käyttäydy niin kuin Salpausselän syntyvaiheen aikana niiden oletettiin käyttäytyneen eli valuneen mereen suurena saarekkeena. Mannerjää virtaa tänä päivänä mereen syviä, kapeita ja monimutkaisia kanjoneita pitkin.

Vanhan teorian mukaan Salpausselän harjut ovat syntyneet eräänlaisessa mannerjäätikön tasapainotilassa, sulaminen on hiipunut ja jää on alkanut laajentua

Risto Isomäki

Tasapainotilassa oleva mannerjäätikkö tuottaa Isomäen mukaan myös hyvin vähän irtaimia liikkuvia sedimenttejä, eikä jää puske niitä edellään niin kuin Salpausselän vanhan teorian mukaan on tapahtunut.

Millä voimalla sedimenttipatjat ovat liikkuneet?

Vanhan teorian mukaan Salpausselän harjut syntyivät Baltian jääjärvivaiheen aikana, jolloin mannerjään sulaminen oli pysähdyksissä. Itämeri oli jääpadon ympäröimä ja täynnä makeata vettä. Sulamisen alettua Itämeri muuttui vanhan teorian mukaan suolaiseksi ns. Yoldian mereksi.

– Näin päin se ei ole voinut mennä. Ajattelen niin, että kun mannerjäätikön päämassa on sulanut, Itämeren kautta on virrannut kymmenia Itämeren tilavuutta vastaavia määriä kylmää makeata vettä Atlanttiin, jolloin Itämeren on ollut oltava makean veden allas. Ja vasta mannerjään sulamisen jälkeen se on muuttunut suolaiseksi, Isomäki selittää.

Salpausselkiin liittyy Isomäen mukaan myös erittäin laajoja ja massiivisia irtaimesta maasta koostuvia sedimenttipatjoja.

– Salpausselän reuna-alueilla etelässä kallioita ei näy lainkaan, toisin kuin Lahden kaupungin pohjoispuolella. Jään uurtamat rotkot ovat etelässä peittyneet kokonaan sedimenteillä. Muodostelmien synty liittyy ainakin osittain Salpausselkien syntyyn, koska sedimentit ovat paksuimmillaan Salpausselkien välisellä alueella ja ohenevat rannikkoa kohti mentäessä, Isomäki kuvaa tämän hetkistä maastoa Salpausselkien ympäristössä.

Suurten sedimenttimassojen liikuttamiseen tarvitaan Isomäen mukaan todennäköisesti useita kymmeniä ellei satoja kertoja suurempaa sulavesimäärää kuin mitä tasapainotilassa oleva mannerjää kykenee tuottamaan 200 vuoden aikana.

Atlantiin syöksyneet jäävuoret aiheuttivat kylmän kauden? 

Tieteiskirjailija Risto Isomäki uskoo mm. Harvardin yliopiston tutkijoita, jotka ovat laskeneet mannerjäätikön painovoiman vaikutuksia merenpinnan korkeuksiin.

Salpausselän syntyyn liittyvän vanhan teorian mukaan Itämeren pinta on ollut 35-40 metriä korkeammalla kuin valtameren pinta noin 1500 vuoden ajan, koska meri on ollut jääpadon ympäröimä.

Merenpinnan nousu voi olla kuluvan vuosisadan tärkein kysymys

Risto Isomäki

– Ei ole kovin uskottava selitys. Jääpadot eivät ole kovin pysyviä rakenteita. Nehän pettävät veden sulamisen vaikutuksesta. Entä jos kyse onkin ollut painovoimakentästä eli entä jos Itämeren pinnanlaskut ovatkin liittyneet mannerjäätikön sulamiseen ja mannerjään massan menetyksestä johtuvaan painovoimakentän heikkenemiseen, Isomäki teoretisoi.

Isomäki kirjoittaa uutta kirjaa Salpausselkien syntyvaiheesta ja väittää, että selkien synty liittyy mannerjäätikön sulamisen huipunaikaan, eikä ns. tasapainotilavaiheeseen.

– Tämä kiinnostaa siksi, että merenpinnan nousu voi olla kuluvan vuosisadan tärkein kysymys. Jos Salpausselkien synty tapahtui jään sulamisen huipulla, on todennäköistä, että koko nuoremman dryaskauden aikainen viileneminen on johtunut paradoksaalisesti mannerjäätikön sulamisesta ja siitä että jää on puskenut Pohjois-Atlantin täyteen jäävuoria ja murskaa. Ja jos nän on, se muuttaa ratkaisevasti tiettyjä ilmaston lämpenemiseen liittyviä ennusteita.

Isomäen mukaan silloin meidän pitäisi olla Grönlannin ja Etelenapamantereen suhteen eniten huolissaan jäävuorista.