1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Näkökulmat

Näkökulma: Otetta Itä-Ukrainaan ei ole kenelläkään

Tavallinen itäukrainalainen vain kärsii eikä oikein tiedä, miksi alueella soditaan, kirjoittaa Yle Uutisten toimittaja Marja Manninen.

Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Marja Manninen ja kuvaaja Grigori Vorobjov. Kuva on Mariupolista, takana 10 kilometrin päässä on rintamalinja. Kuva: Yle

Minskin yhteysryhmä sorvasi pikavauhdilla viime viikolla kokoon 12-kohtaisen aseleposopimuksen Itä-Ukrainaan. Sopimukselle eivät hurranneet sopimusosapuolet eikä sen toteutumiseen usko myöskään tavallinen itäukrainalainen. 

Miksi ei?

Molempien osapuolten riveissä taistelee keskenään erimielisiä itsenäisiä joukkoja, joita ei hallitse kukaan.

Kentällä ei välttämättä paina sen enempää Porošenkon kuin Putininkaan sana, ja tavallinen itäukrainalainen vain kärsii eikä oikein tiedä, miksi alueella soditaan.

Seuraan tilannetta keskellä kapinallisaluetta Donetskin kaupungissa.

Perjantai-iltana voimaan astunut tulitauko rakoilee jo samana iltana sekä Donetskissa että Ukrainan armeijan hallitsemassa Mariupolissa. Hajanaisia taisteluita käydään myös lauantaina ja sunnuntaina.

Moskovan ja Kiovan viestit maailmalle ovat kuitenkin myönteisiä. Tulitauko pitää pääosin.

Mutta aselepo on hauras ja se haurastuu sitä mukaa, kun Minskin sopimuksen ehtoja luetaan tarkemmin.

Minskissä sovittiin välittömästä, molemminpuolisesta tulitauosta. Itä-Ukrainassa laittomasti olevat joukot vedetään pois. Aselepoa valvomaan tulee Etyjin edustajia. Sotavankeja vaihdetaan ja siviiliväestöstä huolehditaan. Päätetään Itä-Ukrainan erityisasemasta ja vaalien järjestämisestä.

Sopimuksen luotettavuutta nakertavat epäilyt siitä, ettei sen allekirjoittajilla ollut täysiä valtuuksia sopia mistään. Ukrainan puolelta sen allekirjoitti entinen presidentti Leonid Kuchma ja Venäjän puolelta Venäjän Ukrainan suurlähettiläs Mihail Zurabov. Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” edustajat allekirjoittivat sopimuksen ilman titteleitä.

Heti perjantaina kapinallisten edustaja kertoo paikallis-tv:ssä, etteivät kapinalliset aio lopettaa taistelua.

On selvää, että kenelläkään ei ole ehdotonta vaikutusvaltaa paikallisiin kapinallisiin, joiden rinnalla taistelee tuhansia vapaaehtoisia venäläisiä ja Venäjän armeijan sotilaita. Vaihtuvuus ”kansantasavaltojen” johdossa on viime aikoina ollut jatkuvaa.

Eikä tilanne ole juurikaan parempi vastapuolella. Ukrainan armeijan tukena ovat itsenäiseen toimintaan tottuneet kansalliskaartin ja Oikean Sektorin taistelijat. Myös Ukrainan armeijan johdossa on käynyt jatkuva puhuri. 

Pelissä on arvovalta

Itä-Ukrainan rauhanprosessin arveltiin lähtevän todella käyntiin juuri siksi, että sopimus syntyi Ukrainan ja Venäjän presidenttien keskinäisen keskustelun pohjalta.

Presidentti Putinille olisikin selvä arvovaltatappio, jos tulitauko ei pidä eikä johda varsinaisiin rauhanneuvotteluihin. Pikavauhdilla syntyneen sopimukseen arvioitiin peruuttavan valmistellut uudet talouspakotteet.

Toive tuntuu melko turhalta.

Sopimusta horjuttavat ehdot, joita on mahdoton täyttää. Sopimus edellyttää, että Itä-Ukrainassa laittomasti olevat joukot ja kalusto vedetään pois. Venäjän on vaikea julkisesti vetää pois joukkojaan, joita ei ole virallisesti edes myönnetty olevan Ukrainassa.

Ukraina taas ei aio vetää joukkojaan Itä-Ukrainasta. Presidentti Poroshenko sanoi BBC:n haastattelussa, että Ukrainan joukot ovat siellä, missä niiden pitääkin olla eli maan omalla maaperällä.

Molempien osapuolten on havaittu päinvastoin käyttävän tulitaukoa hyväkseen vahvistaakseen asemiaan Itä-Ukrainassa.

Venäläistoimittajia peltoja pitkin rajan yli

Sopimuksessa puhutaan myös Venäjän ja Ukrainan välisen rajan valvonnan tehostamisesta. Venäjä sanoo valvovansa rajaa jo riittävästi omalla puolellaan ja Ukraina omallaan. Todellisuudessa raja vuotaa kuin seula ja tilaisuutta käyttää myös venäläinen media.

Valtiollisen tv-yhtiö NTV:n kuvaaja kertoi Donetskissa tulleensa rajan yli yöllä Rostovista peltojen poikki yhdessä venäläisten sotilaiden kanssa.

Laiton rajanylitys on venäläistoimittajille ja –kuvaajille kätevin ja jatkuvasti käytetty tapa päästä Itä-Ukrainaan. Ukraina on virallisesti kieltänyt 16 - 64 -vuotiaiden venäläismiesten maahantulon.

Miesten pelätään joko liittyvän kapinallisiin tai kertovan sodasta yksipuolisesti.

Poikkeuksia tehdään kuitenkin koko ajan. Esimerkiksi Yle Uutisten Moskovan kuvaaja on päässyt Ukrainaan sen jälkeen, kun hänen on todistettu olevan Yleisradion palveluksessa. 

Talvi tulee, pelko kasvaa

Itä-Ukrainassa sodan jaloissa vielä sinnittelevät kansalaiset pelkäävät pahinta. Tulitauko ei pidä, sota jatkuu, elämä vaikeutuu.

Alueelta on lähtenyt jo satoja tuhansia ihmisiä, joko Venäjälle tai Ukrainan länsiosiin.

Ihmiset ovat jakaantuneet kahteen leiriin, kertoo mariupolilainen Pavel. Osa kannattaa Venäjää, osa vastustaa.

– Itse olen sekä Natoa että EU:ta vastaan. Ukrainan pitäisi olla erillään molemmista, hän sanoo ja seuraa samalla auringonkukkapellon takaa nousevaa sankkaa savua. Kapinallisten ja Ukrainan armeijan rintama on noin 10 kilometrin päässä. Äänet kuuluvat kaupunkiin asti.

Useimmat tapaamani ihmiset haluavat vain yhtä – rauhaa.

– Ihan sama, jäädäänkö osaksi Ukrainaa, itsenäistytään vaiko liitytään Venäjään, kunhan tappaminen loppuu, sanoo Olga Katkova. Raskaana oleva Olga on jo pari kertaa joutunut kuusivuotiaan tyttärensä kanssa keskelle tulitusta.

Harva muistaa tai tietää, mistä sota sai alkunsa. Itä-Ukrainan vastarintaliike alkoi sen jälkeen, kun Ukrainan uudet vallanpitäjät alkoivat maaliskuussa valmistella lakimuutosta, joka olisi heikentänyt venäjän kielen asemaa. Lakiehdotus peruttiin nopeasti.

Vastarinta yltyi, kun väki saatiin uskomaan, että Kiovassa oli kaapannut vallan fasistijuntta. Ajatus elää Itä-Ukrainassa vahvana edelleen. Vaaleilla valitulla Petro Porošenkolla on alueella vain vähän kannattajia.

– En luota Porošenkoon, sanoo mariupolilainen Nina Katusheva.

– Hän on niin monta kertaa pettänyt lupauksensa.

– Joka yö kuuntelemme tulitusta eikä meillä ole edes kellaria, johon paeta pommituksia, sanoo Nina.

Nina ei ymmärrä, miksi alueella soditaan.

– Ratkaiskoot Kiova ja Moskova omat ongelmansa ja jättäkööt meidät rauhaan.

Tässä epäluulon ilmapiirissä Ukraina valmistautuu ensimmäisiin vallanvaihdon jälkeisiin parlamenttivaaleihin.

Marja Manninen
Yle Uutiset, Donetsk / Mariupol