Kuvanveistäjä Emil Wikströmillä oli aikaa puutarhalle, lapsenlapsille ja tähdille

Emil Wikströmin tyttärentytär Irmeli Ivalo-Sjölie muistelee isoisäänsä Yle Uutisten haastattelussa. "Hän oli hyvin rauhallinen ja sanoi, että antaa kiiruun mennä menojaan". Emil Wikströmin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

kulttuuri
Emil ja Alice Wikström, Mielikki ja Asko Ivalo sekä Irmeli lapsena.
Kuva Visavuoren pihamaalta kesällä 1930. Kuvassa ovat Emil ja Alice Wikström, Mielikki ja Asko Ivalo sekä Irmeli lapsena.Visavuoren arkisto

Kuvanveistäjä Emil Wikström päätti 1900-luvun vaihteessa rakennuttaa Vanajaveden rannalle erämaa-ateljeen. Tarina Visavuoren paikan löytymisestä on periytynyt Wikströmin lapsenlapselle, Irmeli Ivalo-Sjölielle.

- Hän ja Gallen-Kallela soutivat kolme kuukautta näitä järviä etsien sitä täydellistä paikkaa. Ja kun se löytyi, Gallen-Kallela ajatteli, ettei hän voi asettua yhtään huonompaan paikkaan kuin Emil, muistelee Ivalo-Sjölie.

Visavuori.
Emil Wikströmin erämaa-ateljee, Visavuori.Yle

Visavuoresta tuli myös Wikströmin ja hänen sveitsiläisen vaimonsa ja kolmen lapsensa koti. Se täyttyi myöhemmin kesäisin myös lapsenlapsista.

- Me kutsuimme häntä gran papaksi. Isoäitini oli sveitsiläinen, joten heidän kotikielensä oli ranska. Gran papa on isoisä ranskaksi. Hän oli hyvin rauhallinen ja lapsirakas. Saimme olla ateljeessa ja tehdä savikakkuja, kertoo Irmeli Ivalo-Sjölie Visavuoressa.

Irmeli Ivalo-Sjölie on Emil Wikströmin Mielikki-tyttären tytär. Lapsenlapsella on lämpimät muistot Visavuoresta.

- Visavuori on minulle tosi tärkeä, minun juureni ovat täällä. Isäni oli ulkoministeriön palveluksessa ja me ramppasimme maasta toiseen. Ja minä menin ulkomaalaisen kanssa naimisiin - kahdesti. Ensin brasilialisen ja sitten norjalaisen. Ja tämä on ainoa paikka maailmassa, missä minä olen aina ollut.

Irmeli Ivalo-Sjölie.
Kuvanveistäjä Emil Wikströmin tyttärentytär Irmeli Ivalo-Sjölie. Yle

Arvostettu ammattimies

Emil Wikströmin (1864-1942) syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta. Hänet tunnetaan muun muassa Helsingin Rautatieaseman Lyhdynkantajista, Säätytalon päätykolmiosta sekä Elias Lönnrotin muistomerkistä.

Wikströmin taiteeseen perehtynyt Eduskunnan intendentti Liisa Lindgren kertoo, että Wikströmistä tuli 1900-vaihteessa merkittävin julkisen taiteen muokkaaja Suomessa.

- Hän kuuluu siihen ikäpolveen, joka oikeastaan toi eurooppalaisen julkisen taiteen Suomeen. Ihmiset eivät aina muista, että Emil Wikströmin kädenjälki näkyy tavattoman monessa suomalaisessa kaupungissa Vaasasta Tampereelle, Turkuun, Helsinkiin. Puhumattakaan siitä, että hautausmailla on paljon hänen veistoksiaan, huomauttaa Lindgren.

- Hän oli äärettömän osaava ja ammattitaitoinen. Hänellä oli hyvin monipuolinen koulutus paitsi täältä Suomesta, mutta myös Wienistä ja Pariisista. Hän oli ammattimies viimeisen päälle ja meidän ensimmäinen tärkeä mitalitaiteilija. Hän oli myös arvostettu muotokuvaaja.

Taide on politiikkaa

Wikström oli paitsi tuottelias kuvanveistäjä, myös tärkeä opettaja.

Liisa Lindgren.
Taidehistorian asiantuntija Liisa Lindgren.Yle

- Hän opetti oppilailleen tietämyksensä ja ammattitaitonsa, mutta myös sen taidekäsityksen, johon liittyy usko taiteen kansalliseen merkitykseen, sanoo Liisa Lindgren.

- Hän oli suomenmielisten eli fennomaanipiirien ikään kuin luottotaiteilija ja hänen tukipiirinsä hyvin tiesi, miten käyttää julkista taidetta aatteelliseen työhön.

Wikström rakennutti Visavuoreen myös pronssivalimon ja omalta osaltaan edesauttoi pronssivalutaidon tuloa Suomeen. Hiotut tekniikat hän opetti myös oppilailleen.

- Se oli hirvittävän tärkeää, koska suomalaiset taiteilijathan olivat tottuneet siihen, että he olivat riippuvaisia ulkomaisista valimoista. Heidän teoksensa valettiin silloin Keski-Euroopan valimoissa, sanoo Liisa Lindgren.

Tähtitieteilijä ja puutarhuri

Toisin kuin moni muu sen ajan taiteilijoista, Wikström ei ollut räiskyvä taiteilijapersoona vaan tarkka ammattimies. Taiteilijatyönsä lisäksi hän oli intohimoinen puutarhuri ja tähtitieteilijä, muistelee tyttärentytär Irmeli Ivalo-Sjölie.

Visavuoren tähtitorni.
Visavuoren tähtitorni.Yle

- Saimme olla tuolla tähtitornissa ja katsella tähtiä. Sehän oli aivan uskomatonta lapsille. Ja hänellä oli erittäin hyvä puutarha, hänhän toi kasveja ranskasta. Ja tuolla on vieläkin museossa perämoottori, jolla käytiin niin kutsutulla "huviajelulla". Yleensä se pysähtyi puolivälissä ja sitten soudettiin takaisin.

Leppoisa gran papa ei myöskään vanhoilla päivillään ollut enää niin kiireinen töiden suhteen.

- 1920-luvulla Emil Wikströmin merkitys kansallisena julkisen taiteen mestarina oli jo hiipunut ja hän oli saanut antaa tilaa nuoremmalle sukupolvelle ja nimenomaan Väinö Aaltoselle, kertoo Liisa Lindgren.

Isoisä ehtikin viettää paljon aikaa lastenlastensa kanssa kesäisin.

- Hän oli hyvin rauhallinen vanhoilla päivillään. Hän sanoi, antaa kiiruun mennä.