Kreikan hautalöytö lupailee sensaatiota – Merkkejä jopa kuninkaallisesta vainajasta yli 2000 vuoden takaa

Kaivausryhmä on melkein perillä Pohjois-Kreikan Amfipoliissa löytyneessä makedonialaisessa kumpuhaudassa. Monumentin toivotaan paljastavan vainajaan yhdistettävää esineistöä.

kulttuuri
Arkeologit puhdistavat varovasti irtomaasta Pohjois-Kreikasta löytyneen muinaisen haudan naishahmoja.
Pohjois-Kreikan Amfipoliissa löytyneessä makedonialaisessa kumpuhaudassa on sisäänkäynti, jota kannattelee kaksi naishahmoista pylvästä eli karyatidia. Karyatideja ja kuninkaallisiin viittavaa kattosymbolia pidetään merkkeinä vainajan tärkeydestä. Uskaliaimmat ovat arvelleet, että kyseessä voisi olla Aleksanteri Suuren tai hänen vaimonsa ja poikansa hauta.

Amfipoliissa muinaisen Makedonian alueella löytyneen tumuluksen eli hautakummun salaisuus on ratkeamassa.

Tutkijaryhmä kaivoi viikonloppuna 300-luvun loppuun eaa. ajoittuvasta ympyrämuotoisesta haudasta esiin toisen varasisäänkäynnin, jota kannattelee kaksi naishahmoista pylvästä eli karyatidia. Vastaavia veistoksia on löydetty Kreikassa kolmesti aiemmin.

Karyatideja ja kuninkaallisiin viittavaa kattosymbolia pidetään merkkeinä vainajan tärkeydestä.

Varakäyntiä näyttäisi seuraavan vielä kolmas suojaseinä haudan uumeniin.

Aiemmin monumentista on paljastunut sille johtava leveä tie ja suojamuuri sekä kahden sfinksipatsaan vartioima julkisivu etuhuoneineen. Löydöksissä erottuu keltaisen, mustan, punaisen ja sinisen sävyjä.

Aleksanteri Suuren hautateoria ei täsmää

Kaivausten viime käänteet pitävät kreikkalaisia pihdeissään. Aueella usein vierailleelle pohjoiskreikkalaiselle Ioannis Psitillisille haudan paljastuminen kuninkaalliseksi ei olisi pahitteeksi.

Psitillis veikkaa, että rakennelman suuruus voi viitata myös johonkin aivan muuhun. Kun vain keksisi, mihin.

Emeritusprofessori Jaakko Frösén pitää mahdollisena, että monumentti on rakennettu Aleksanteri Suuren vaimolle Roksanelle ja pojalle Aleksanteri IV:lle.

Amfipolis oli antiikin Kreikan kaupunki, joka joutui Makedonian alaisuuteen kuningas Filippos II:n aikana.

Uskaliaimmat ovat arvelleet tumulusta Aleksanteri Suuren haudaksi.

Suomen Ateenan-insituutin johtajan Jari Pakkasen mielestä haudan ajoitus neljännen vuosisadan loppuun eaa. ei täsmää Aleksanteri Suureen.

Historiallisten lähteiden mukaan Rooman hallitsijat vierailivat Aleksanterin haudalla Aleksandriassa.

Kreikkalaisen filologian emeritusprofessori Jaakko Frösėn pitää mahdollisena, että monumentti on rakennettu Amfipoliissa murhatuille Aleksanteri Suuren vaimolle Roksanelle ja pojalle Aleksanteri IV:lle.

Aleksanteri IV:n hautana tähän saakka pidetylle tumulukselle Pohjois-Kreikan Verginassa tulisi tällöin löytää uusi omistaja.

Hautalöytö on aiheuttanut jo nyt kansainvälisen kohun. Jari Pakkanen näkee julkisuuden hyväksi Amfipoliin määrärahoille. Kreikan talousvaikeuksissa rahoitus kaikilla kaivauksilla on tiukoilla.

Pohjois-Kreikasta löytyneen muinaisen haudan sisäänkäynnin päällä istuu kaksi sfinksiä.
Pohjois-Kreikasta löytyneen muinaisen haudan sisäänkäynnin päällä istuu kaksi sfinksiä.Reuters-TV

Kätkeekö hauta arvokkaita esineitä?

Kirurgin tarkkuudella etenevälle kaivausryhmälle viitteet Amfipoliissa eivät anna aihetta epäillä hautaa ainakaan kokonaan ryöstetyksi.

On huomioitava, että 1950-luvulla ensimmäisen kerran tutkittu hauta-alue on ollut vartioimaton. Kertomuksia salakaivauksista onkin liikkeellä.

Huhuja tukee Jaakko Frösénin mukaan sfinksipatsaiden päiden katoaminen ja siipien rikkoutuminen, kenties jo antiikin aikana.

Mikäli hauta osoittautuu ryöstetyksi, molemmat suomalaisasiantuntijat arvelevat, että vainajan tai vainajien henkilöllisyys saattaa jäädä ratkeamatta.

Kuolleen tunnistaminen helpottuisi hautaesineiden avulla. Aarteissa voisi olla luu- ja tuhkauurnien lisäksi seppeleitä, aseita, astioita ja koruja.

Hautaesineiden mahdollista olemassaoloa puoltaa alueelle asetettu vartiointi. Järjestely takaa arkeologeille samalla työrauhan.

Yleisöä haudalla nähdään tuskin vielä vuosiin. Prosessi Amfipoliin arkeologisen alueen liittämiseksi Unescon maailmanperintökohteisiin on sen sijaan käynnissä. Alueen uskotaan tuovan kasvua koko lähiympäristölle.

Oli kaivausten lopputulos mikä hyvänsä, tiedepiirien mielenkiinto Amfipoliin lienee taattu.

Sara Saure, Ateena
Yle Uutiset