Siun sote malliksi muillekin?

Pohjois-Karjalassa sorvataan kovaa vauhtia pilottimallia, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan jatkossa tuottaa maakunnallisesti. Valtakunnallisestikin merkittävän sote-hankkeen yhtenä tavoitteena on pitää langat edelleen alueen omissa käsissä ja näin turvata asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Selvitystyöhön ovat sitoutuneet kaikki Pohjois-Karjalan kunnat ja lisäksi Heinävesi Etelä-Savosta.

Kotimaa
Kartalla Pohjois-Karjala ja Heinävesi sekä alueen asukasmäärä eli 169 000 ihmistä.
Yle

Heinävedellä vahvistettu Pohjois-Karjala tarttui alkukesästä tuumasta toimeen ja lähti etujoukoissa miettimään, miten sote-palvelut tuotetaan jatkossa asukaslähtöisesti.

Haaveissa on malli, joka toteutuessaan yhdistäisi 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nykyisen keskussairaalan ja kehitysvammaisten erityishuollon yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lausuntokierroksella olevassa järjestämislakiehdotuksessa Suomi jaetaan viiteen sote-alueeseen, joilla on palvelujen järjestämisvastuu. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys tulee marraskuussa.

Maakunnallinen sote-hanke

"Siun soteksi" ristitty hanke sorvaa käytännössä maakunnallista kuntayhtymää, jolta suuri ja mahtava yli 800 000 asukkaan Itä- ja Keski-Suomen muodostama järjestämisvastuualue hankkisi tulevaisuudessa noin 169 000 ihmisen sote-palvelut.

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Reijonen (kesk.) sanoo, että vallitsevassa tilanteessa maakunnallinen malli on paras tapa tuottaa sote-palvelut.

Tämän ratkaisun myötä se pitää kyllä saada uuteen asentoon.

Eero Reijonen

– Perusterveydenhuollon integroiminen erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kanssa tuo onnistuessaan merkittäviä säästöjä ja ennen kaikkea se parantaisi lähipalvelua ja perusterveydenhuoltoa.

– Meillähän on lääkäripula ollut pienissä kunnissa jo vuosikymmeniä. Tämän ratkaisun myötä se pitää kyllä saada uuteen asentoon, Reijonen sanoo.

Työryhmissä 400 jäsentä

Siun sotea suunnitellaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johdolla rytinällä ja isolla porukalla.

Valmistelu tapahtuu useissa työryhmissä, joissa on mukana asukkaita, henkilökuntaa, järjestöjen ja yritysten edustajia sekä asiantuntijoita. Nykytilanteen kartoitukseen ja tulevaisuuden pohdiskeluun osallistuu tänä syksynä noin 400 ihmistä.

Esitykset uudesta mallista valmistuvat maaliskuussa 2015. Kunnat päättävät mallin hyväksymisestä heinäkuun loppuun 2015 mennessä.

Valtakunnallinen pilotti

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraavat suurella mielenkiinnolla valtakunnallisesti merkittävää pilottia. Esimerkiksi THL:stä kerrotaan, että pohjoiskarjalainen tuotantomalli on järkevä ja riittävän suuri.

Ohjausryhmän sihteeri, ylilääkäri Anu Niemi kertoo, että myös naapurimaakunnat ovat hereillä.

Kyllä niitä puheluja on tullut.

Anu Niemi

– Kyllä niitä puheluja on tullut. Ja mielellään kyllä kerrotaan ja esitellään. Yleensä ensimmäisen vastaus on ollut tähän saakka se, että noinhan tämä pitäisi tehdä.

Kaikki kunnat joutuvat miettimään uusia yhteistyökuvioita pakon edessä. Puheenjohtaja Eero Reijonen kertoo, että Pohjois-Karjalan tuotantomallista tullaan varmasti käymään tiukkaa ja napakkaa keskustelua. Reijosen mielestä on kuitenkin järkevää pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto omissa käsissä.

Entäs jos yksimielisyyttä ei löydykään?

– Hyvin pirstaleiseksi jos se ratkaisu täällä Pohjois-Karjalassa menee, emmekä löydä yhteistä säveltä, ei se ainakaan edistä asukkaiden hyvinvointia, Reijonen toteaa.