"Lapselle saa luvata, ettei Suomeen tule sotaa"

Ukraina, Gaza, Syyria. Maailman sotia ja kriisejä ei voi lapsiltakaan täysin pimittää. Uutiset, lööpit, aikuisten ja kavereiden puheet voivat hämmentää ja ahdistaa. Miten lapselle voi selittää maailman pahuutta?

Aamu-tv
Anu Mustonen
Maailma on juuri nyt täynnä pelottavia ja ahdistaviakin uutisia. Ukraina on tuonut pelon jo hyvin lähelle suomalaista lintukotoa. Professori Anu Mustonen kertoo siitä, miten lapsille näistä asioista on syytä puhua.

Lapsen kysymyksiin pitää vastata, sanoo Aamu-tv:ssä vieraillut mediapsykologian asiantuntija Anu Mustonen. Pienille lapsille riittää yksinkertainen vastaus.

Tämä on nyt sattunut ja ihmisillä on pahasti asiat, mutta me olemme turvassa.

psykologian tohtori Anu Mustonen

– Voi vaikka katsoa kartasta, että missä Syyria tai Ukraina tai Afganistan on ja todeta, että se on tosi kaukana. Kaikista tärkeintä on tuoda se turvallisuuden tunne. Voi sanoa, että tämä on nyt sattunut ja ihmisillä on pahasti asiat, mutta me olemme turvassa.

Voiko lapselle peräti luvata, ettei sota yllä Suomeen?

– Onneksi meillä on se tilanne, että voi luvata! Vanhempien tehtävänä on tuoda turvaa, luottamusta ja optimismia, sanoo psykologian tohtori Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta.

Pidä taukoa kriisiuutisoinnin seuraamisesta

Alle 5-vuotiaita kannattaa Mustosen mielestä mahdollisuuksien mukaan suojata esimerkiksi uutisilta, koska varsinkin kuvat voivat olla rajuja ja ahdistavia. Tärkeintä on kuitenkin vanhempien oma suhtautuminen kriiseihin.

Vanhempien tehtävänä on tuoda turvaa ja luottamusta.

psykologian tohtori Anu Mustonen

– Lapsethan seuraa miten aikuiset reagoi. Ehkä suurin ongelma on, että jos on joku kriisiasia. Vanhemmat ovat tietysti hyvin kiinnostuneita ja voi mennä sitten vähän ylikin se seuraaminen, että on koko ajan kanavat päällä ja vanhemmat on selvästi huolissaan. Se on aika rankkaa lapsille, pitäisi osata välillä tehdä jotain muuta, Anu Mustonen neuvoo.

Sodat ahdistavat eniten teinejä

Ahdistavat asiat voivat aiheuttaa pienelle lapselle voimakkaita pelkotiloja. Sotauutiset voivat kuitenkin olla kaikkein rankimpia teini-ikäisille, jotka jo ymmärtävät uutisia mutta joiden tunne-elämä on vielä kehittymässä.

Ahdistus näkyy usein ensin niin, että asiat tulevat uniin.

psykologian tohtori Anu Mustonen

– Olipa minkä ikäinen tahansa, niin ahdistus näkyy usein ensin niin, että asiat tulee uniin. Joko nukahtamisvaikeuksina tai niin, että herää painajaisiin. Tällaisista merkeistä voi tietää, että on vähän liikaa nämä asiat ruvenneet painostamaan.

Muita hälytysmerkkejä ovat lapsen tai nuoren käyttäytymisen muuttuminen, esimerkiksi eristäytyminen tai itkuisuus.

Lapsen iästä riippuen ahdistusta voi purkaa eri tavoin. Pienten kanssa vaikeita asioita voi käsitellä leikkien tai piirtäen, isompien lasten kanssa keskustelemalla asioista ja vastaamalla nuoren kysymyksiin. Tärkeintä on olla aikuisena läsnä ja palauttaa lapselle turvallisuuden tunne.