Töölönlahdessa voi uida huoletta – ainakin melkein

Helsingin Töölönlahden kuutamouinti järjestetään tänään jo 16. kertaa. Mutta kuinka turvallista rehevöityneessä lahdessa uiminen oikein on?

Töölönlahti on takavuosien raskaan jätevesikuormituksen jäljiltä edelleen voimakkaasti rehevöitynyt.

Helsingin Töölönlahti sijaitsee kauniilla ja keskeisellä paikalla, mutta rehevöitynyt vesi ei varsinaisesti houkuttele uimaan.  Matala lahti on täynnä erilaisia vesikasveja, ja monella on tuoreessa muistissa takavuosina lahden tilaa rasittaneet jätepäästöt.

– Kyllä siinä voi uida. Hygieniaindikaattoreita kun tarkastelee, ei vedessä sen ihmeempää vikaa ole. Ehkä suurimmat haitat ovat fysikaalisia: lahti on matala, pohjassa on roinaa ja veteen on viime aikoina ilmaantunut paljon vesikasvustoa, sanoo ympäristöjohtaja Pekka Kansanen.

Illalla uidaan kuutamossa

Tänä iltana järjestetään jo kuudettatoista kertaa Töölönlahden Kuutamouinti, jonka keskeinen tarkoitus on kiinnittää kansalaisten ja päättäjien huomio Töölönlahden kuntoon.

Kansasen mukaan vedenlaadun parantamisessa on jossain määrin onnistuttu, ja osa kunniasta kuuluu Kuutamouimarien ylläpitämälle keskustelulle.
– Suuri hyppäys parempaan tuli, kun vuoden 2005 lopulla alettiin Humallahdesta juoksuttaa Töölönlahteen puhtaampaa merivettä vanhaa viemärilinjaa pitkin. Muutamassa vuodessa vesi parantui selvästi.

Veden kirkastuminen on tosin tuonut mukanaan toisenlaisen haitan: vesikasvien määrä on runsastunut.

– Suunnilleen viiden viime vuoden aikana pohjasta kasvavien kasvien määrä on lisääntynyt. Se on luonnollista, kun valoa pääsee enemmän pohjaan saakka. Kasvit ovat tietysti sikäli hyviä, että ne vievät ravintoa planktonleviltä. Toisaalta niistä on haittaa uimisen ja visuaalisen viihtyvyyden kannalta.

Ruoppaus ongelmallista

Viime keväänä esiteltiin mittavaa Töölönlahdelle kaavailtua hotelli- ja virkistysaluehanketta, jonka myötä koko lahden ympäristö laitettaisiin uuteen uskoon. Kansanen pitää suunnitelman suurimpana ongelma laajamittaisia ruoppausaikeita.

– Siinä suunnitelmassa oli osana varsin mittavat ruoppaukset. Lahtea olisi syvennetty usealla metrillä. Kaikkein hankalin liete olisi pinottu lahden pohjoispäähän eristettyyn altaaseen.

Syväruoppaukseen ei pitäisi Kansasen mukaan ryhtyä.

– Jos lahtea syvennetään, syntyy kuoppa, mihin syntyisi helposti hapettomat olosuhteet. Tämä hapen puute ja veden vähyys on jo nykyisin ongelma, kun lahti on muusta merestä erillään.

Kansasen mukaan lahden kuntoa voidaan parantaa kevyemmilläkin menetelmillä.

– On mahdollista esimerkiksi niittää vesikasvustoa nykyistä enemmän. Olen myös esittänyt, että niin sanottua sisäistä kuormitusta, eli lahden pohjasta tulevaa vanhoista synneistä johtuvaa kuormitusta voidaan hillitä kemikaaleilla. Sen vaikutus tosin kestää vain jonkin aikaa, mutta ei maksa paljoa.