1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Ei kai me nyt avioehtoa tarvita – mehän ollaan onnellisia

Avioliitto voi päättyä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avio-oikeus nostaa vaikutuksensa silloin kun liitto päättyy ja yhteenlaskettu omaisuus puolitetaan. Jos ei haluta että näin tapahtuu, voidaan avioehdolla vaikuttaa siihen, neuvoo lakimies Laura Hovila. Hänestä avioehdon pitäisi olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

ilmiöt
Mies pujottaa vihkisormuksen sormeen
Touko Yrttimaa / Yle

Raha aiheuttaa riitoja toisiaan myös rakastavillekin parille. Kiistat useimmiten vain lisääntyvät, jos rakkaus loppuu ja yhteistä omaisuutta on alettava jakaa.

Moni ei muista, että avioliitto on sopimus paitsi keskinäisestä rakkaudesta myös yhteisestä taloudesta. Avioliitto onkin elämän suurimpia taloudellisia sitoumuksia. Liiton aikana kumpikin puoliso omistaa yksin oman omaisuutensa sekä vastaa yksin omista veloistaan, mutta yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä.

– Häähumussa vähemmän tulee mietityksi, että vihkimishetkellä aviopuolisosta tulee sinun lakimääräinen perillisesi. Samaisella vihkimishetkellä syntyy myös avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, muistuttaa lakimies Laura Hovila Oma Säästöpankista.

Jokainen avioliitto päättyy jollakin tavalla

Aviopari voi varautua tulevaisuuteen ja omaisuuden jakaantumiseen reilusti tekemällä avioehdon liiton päättymisen varalle.

– Tekemällä avioehtosopimuksen pari voi sulkea pois vihkimisessä syntyneen avio-oikeuden. Niin ikävää kuin se onkin, jokainen liitto päättyyjoskus, toteaa Hovila.

Päättymistapoja on tasan kaksi. Avioliitto voi päättyä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.

– Avio-oikeus nostaa vaikutuksensa siinä kohtaa, kun liitto päättyy ja yhteenlaskettu omaisuus puolitetaan. Jos ei haluta että näin tapahtuu, voidaan avioehdolla vaikuttaa siihen, neuvoo Hovila.

Lakimies Laura Hovila opastaa aviopareja tekemään avioehdon varsinkin avioeron varalle. Eron sattuessa on usein tärkeää, että oma omaisuus säilyy omassa suvussa eikä sitä tarvitse lähteä puolison kanssa jakamaan.

– Esimerkiksi maatilaa. Usein eron sattuessa maatilalla joudutaan puolet pelloista myymään, eikä tilan elinkelpoisuus välttämättä säily. Samoin voi käydä yritysomaisuuden kohdalla. Avioehto turvaa sen, että erosta huolimatta pystytään jatkamaan yritystoimintaa, joka ehkä jo pitkään on ollut samalla suvulla, luettelee Hovila.

Avioehto on yleistynyt

Nykyään puolet avioliitoista päättyy eroon, joten eroon varaudutaan yhä useammin solmimalla avioehto. Hovila kannustaakin solmimaan avioehdon, vaikka oma omaisuus ei erityisen suuri olisikaan.

– Se on yksi surullinen päivä, kun omilta vanhemmilta tai isovanhemmilta tulee perintöä ja myös se peritty omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta, ohjeistaa Hovila.

Avioehtoa ei voi solmia jälkikäteen tai sen jälkeen, kun eropaperit on laitettu vetämään. Esimerkiksi jos pariskunta päättää laittaa eron vireille ja toinen puolisoista on juuri perinyt vanhempansa, perintö on yhteinen, vaikka ero olisikin edessä.

– Ositus voi tällaisessa tapauksessa johtaa aika epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Todella tärkeää olisi, että tehtäisiin sopimus, jossa molempien perintönä ja lahjana saama omaisuus pysyisi omassa suvussa, pohtii Laura Hovila.

Avioehto on järkiasia

Laura Hovilan mukaan avioliiton taloudellisiin sitoumuksiin osataan jo suhtautua järkevästi. Jos häitään valmisteleva pariskunta ei asiaa ajattele, sukulaiset muistuttavat kyllä.

– Jos suvulla on maatila tai yritys, ajatus avioehdon tekemisestä lähtee aika usein suvulta. Ei ole ollenkaan tavatonta, että minulle sanotaan, että vanhemmat kehottivat, että meidän pitäisi tehdä se avioehtosopimus.

Lue seuraavaksi