Koulukiusaamisen vastainen ohjelma ei toimi, jos työkalupakki jätetään käyttämättä

Koulukiusaamisen vastaisen KivaKoulu-ohjelman kehittäjä Christina Salmivalli saa toisinaan ilmiantoja, joiden mukaan tietyt koulut eivät käytännössä puutu kiusaamiseen.

Kotimaa
Tyttö nojaa tiiliseinään ja pitelee itseään käsivarresta.
Katariina Luoma / Yle

Palkittu koulukiusaamista ehkäisevä KivaKoulu-ohjelma on tuottanut hyviä, mitattavissa olevia tuloksia. Kerätyn aineiston mukaan sekä kiusattujen että kiusaajien määrä on vähentynyt joka vuosi, ja ohjelmaa koskevia lisenssisopimuksia on saatu myydyksi ulkomaille.

Kuitenkin osassa mukaan lähteneitä kouluja KivaKoulu oppimateriaaleineen on jäänyt hyllylle keräämään pölyä.

– Se on tiedossa kyllä, että tällaisia kouluja on. Niillä on varmasti omat ja erilaiset syynsä. Meille tulee yhteydenottoja, vähän niin kuin ilmiantopuheluita, että koulu sanoo olevansa kivakoulu, mutta siellä ei puututa kiusaamiseen tai ei pidetä ohjelmaan kuuluvia oppitunteja, toteaa KivaKoulun kehittäjä, psykologian professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta.

Positiivisesti ajateltuna se haastaa meidät kaikki miettimään tilannetta, jossa meitä on loukattu.

Christina Salmivalli

Salmivallia pidetään Suomen arvostetuimpana koulukiusaamisen asiantuntijana. Vaikka KivaKoulu-ohjelmana toimii, sen sisältämät elementit pitää kouluissa ottaa käyttöön ja laittaa toimimaan.

– Ongelmat eivät tietenkään ratkea sillä, että sanotaan, että on KivaKoulu, Salmivalli aloittaa ja jatkaa vertauksella.

– Ei se tarkoita, että jos ostaa kotiin työkalupakin, niin kotona kaikki repsottavat paikat remontoituvat itsestään. Pitää olla tietysti myös niitä työkalujen käyttäjiä.

#Kutsumua tekee kaikista kiusattuja

Christina Salmivalli haluaa tuoda esiin sen, että kaikki lapset ja nuoret ovat jossakin tilanteessa vähintään koulukiusaamisen todistajia. Siksi kiusaamisen ennaltaehkäisykin pitää kohdistaa aivan kaikkiin. KivaKoulun ansiosta ehkä opitaan, että kiusaajaa ei saa koskaan palkita nauramalla tai osoittamalla muuten arvostusta.

Ei se tarkoita, että jos ostaa kotiin työkalupakin, niin kotona kaikki repsottavat paikat remontoituvat itsestään. Pitää olla tietysti myös työkalujen käyttäjiä.

Christina Salmivalli

Kuka sitten on kiusattu? Somessa leviävän #Kutsumua-kampanjan perusteella yllättävän moni, mutta Salmivalli rajaisi kiusattujen joukon tarkemmin tarkemmin.

– Minun mielestäni kiusattu on henkilö, johon systemaattisesti yhä uudestaan ja uudestaan kohdistuu pahan mielen tuottamista, tutkija määrittelee.

– Kampanja ehkä tekee tietyssä mielessä kaikista kiusattuja. Positiivisesti ajateltuna se haastaa meidät kaikki miettimään tilannetta, jossa meitä on loukattu. Miltä tuntuisi, jos se olisi systemaattista?

Christina Salmivallin mukaan koulukiusaaminen on sosiaalipsykologiaa, ryhmässä tapahtuvaa hierarkian muodostumista ja vallan tavoittelua. Vaikka koulukiusaaminen tuskin maailmasta katoaa, siihen voidaan professorin mukaan vaikuttaa.

– Uskon, että kiusaamista pystytään vähentämään paljon, ja pystytään huolehtimaan myös siitä, että kukaan ei joudu pitkäaikaisesti sen kohteeksi. Kun opitaan puuttumaan kiusaamiseen nopeammin ja tehokkaammin, siitä ei tule niin monelle yksilölle vuosikausia kestävää painajaista, Salmivalli sanoo.