1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tulevaisuuden kodinkone voi olla interaktiivinen hologrammi

Helsinki Design Weekillä voi käydä ihmettelemässä myös tulevaisuuden muotoilua ja futurististen kodinkoneiden prototyyppejä. Tieteiskirjallisuus on saapumassa jo kodin keittiöihinkin interaktiivisten hologrammien ja 3D-ruokaprintterien muodossa. Uuden teknologian kautta halutaan myös vaikuttaa kulutustottumuksiin.

Interaktiivinen hologrammi Global Chef Kuva: Design Lab

Mehiläispesämäinen emoalus skannaa asunnon ja lähettää sitten lentäviä nanorobotteja paikkoihin jotka pitää siivota. Robotit taas hankkivat kaiken energiansa aurinkokennojen avulla. Ei, kyseinen teksti ei ole Alastair Reynoldsin uudesta kirjasta, vaan tällaista tarjontaa löytyy alan opiskelijoille suunnatusta Electrolux Design Lab -muotoilukilpailusta. 

– Tällä hetkellä otetaan aika paljon  inspiraatiota luonnosta, toinen tärkeä tekijä on pelaaminen.  Luulen että peliteknologiaa ja fantasiamaailmaa ryhdytään käyttämään yhä enemmän hyödyksi kodinkonepuolella, Design Lab-kilpailun johtaja Salla Salokangas kertaa tulevaisuuden designiin liittyvistä trendeistä.

Connectivity ja yhdistetty teknologia ovat myös päivän sanoja. Ihmiset haluavat käyttää koneita etänä ja hallita niitä vaikkapa liikkuessaan ulkona, Salokangas jatkaa.

Luontoa on niinikään mallinnettu muun muassa  eteläkorealaisen Jeabyun Yeonin hengittävässä seinässä. Ilmaa hönkivän ja puhdistavan seinän estetiikka vihjaa kalan kiduksiin.

Keskenään kommunikoivia koneita

Tommi Moilanen. Kuva: Yle

Design Lab -kilpailun finaaliin on päässyt mukaan myös suomalaisia. Tommi Moilasen älykkäässä, kannettavassa jokapaikan keittolevyssä eliMobile Induction Heat Platessakäytetään nfc-tekniikkaa, jolla kaksi laitetta voidaan parittaa toisiinsa.

– Veikkaan että siihen suuntaan mennään. Laitteet kommunikoivat keskenään, ottavat toisiltaan tietoa ja hyödyntävät informaatiota siinä käyttötarkoituksessa missä niitä käytetään, Moilanen ennustaa.

– Lisäksi digitaalisen ja fyysisen yhdistelmä tarjoaa vaikka millaisia mahdollisuuksia: saadaan tämä sormituntuma ja monipuolisuus. Näytöt voivat taipua vaikka mihin ja antaa juuri sen informaation, mitä käyttäjä tarvitsee, tarkasti ja ilman haittatekijöitä.

Pietsosähköä ja polymeeriä

Janne Palovuoren kehittämänNutrimanideana taas on mitata näppärästi ja vaivattomasti ruokien ja raaka-aineiden ravinto- ja toksiinipitoisuuksia. Laite hyödyntää pietsosähkömateriaalia ja se voidaan ladata taivuttamalla – siinä ei siis ole ulkoisia virtalähteitä.Nutrimanmuotokieli on skandinaavisen pelkistettyä.

Janne Palovuori. Kuva: Yle

Nutrimassa käytetty uudenlainen pietsosähkömateriaali on vielä kokeiluasteella, ja sitä kehitetään muutamassa yliopistossa. Tulokset ovat kuitenkin olleet positiivisia ja nyt odotellaan kuluttajakäyttöä, Palovuori kertoo.

_Nutrimaan _sisältyy tosin muutakin kuin pelkkiä ravintoarvoja.

– Idea laitteeseen lähti siitä, että olin ruokakaupassa ja pyörittelin käsissäni erinäisiä paketteja. Tajusin että meillä kuluttajilla ei oikeasti ole mitään mahdollisuutta ymmärtää, mitä ruoka oikeasti sisältää: olemme todella sokeita sille mitä brändit meille tarjoavat,  Palovuori toteaa.

– Uskonkin,  että tulevaisuuden teknologia mahdollistaa kuluttajan entistä aktiivisemman roolin kuluttamiseen liittyvissä päätöksissä.