Koe uusi yle.fi

Suomi joutui äkisti Venäjän vastapuolelle - "Nyt olemme sumussa"

Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen huomauttaa, ettei välttämättä ole paha, jos Suomi nähdään myös Venäjän ymmärtäjänä. Silti Venäjälle pitää antaa selvä viesti siitä, että Suomi on osa länttä, hän sanoo.

Aamu-tv
Helsingin Sanomien politiikantoimittaja Unto Hämäläinen, Ylen eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja Jarmo Mäkelä sekä Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen.
Helsingin Sanomien politiikantoimittaja Unto Hämäläinen, Ylen eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja Jarmo Mäkelä sekä Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen arvioivat, miten Ukrainan kriisi ja sen käsittely ovat muuttaneet Suomen ulkopoliittista linjaa.

Suomen ulkopoliittista linjaa ja suhdetta Venäjään pohdittiin keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä toimittajavoimin.

Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen sanoo, että Paasikivi-Kekkosen linja oli yksi vaihe, ja nyt elämme uutta vaihetta - uskottuamme 20 vuotta, että Venäjästä tulee oikeusvaltio ja demokratia.

– Suomi on edelleen Venäjän naapuri, totesi Ruokanen keskustelussa.

Ylen entinen ulkomaantoimittaja Jarmo Mäkelä on sitä mieltä, että Suomen ulkopolitiikan linja on kuitenkin muuttunut vähemmän kuin Suomen ulkoinen asema. Toisen maailmansodan jälkeen sovittiin, että Suomi pysyy Neuvostoliiton etupiirissä, eikä länsi houkuttele Suomea siitä pois, Mäkelä muistutti aamu-tv:ssä.

– Liikkumavaramme on nyt huomattavasti parempi. Meillä on nyt vaihtoehtoja. Ikävä puoli on se, että pitäisi osata valita oikein.

Vanhasta kulttuurista on kuitenkin jäänyt perinne siitä, että asioista ei puhuta oikeilla nimillä, sanoo Mäkelä.

Mäkelän mukaan kansa osaa lukea poliitikkojen puhetta rivien välistä. Valtiojohto toteaa päivästä toiseen, että mikään vaara ei uhkaa Suomea, kun puolet kansasta on toista mieltä.

Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen sanoo, että Suomi on nyt tilanteessa, jossa se on 70 vuotta yrittänyt välttää konfliktia Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa - ja onnistunut siinä hämmästyttävän hyvin. Nyt Suomi on äkisti Venäjän vastapuolella.

Hämäläinen muistuttaa, että Ukrainan sotaan liittyvä pakotepolitiikka on vasta alkamassa eikä seurauksista ole tietoa.

"Jokainen yrittää selvitä niin, ettei kastuisi"

Tapani Ruokanen kiittelee ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) lausuntoja, joiden mukaan Suomi on EU:n jäsen ja noudattaa sen linjaa eikä muuta vaihtoehtoa ole.

Hämäläinen arvioi, että Suomi yrittää pakotepolitiikassa sysätä palloa muiden niskaan.

– Ongelma on siinä, ettemme ole aiheuttaneet tätä ongelmaa emmekä voi sitä itse poistaa.

Jarmo Mäkelä

Mäkelä muistuttaa, että Suomen on huolehdittava Suomen eduista.

– Meillä on erikoissuhde Venäjään, halusimme tai emme.

Hämäläisenkin mielestä kortit on pelattu taitavasti; omia etuja on ajettava, vaikka muut ottavat siitä nokkiinsa.

– Tämä on raadollista peliä. Jokainen yrittää selvitä niin, ettei kastuisi.

Mäkelä mukaan venäläisistä tiedotusvälineistä ilmenee käsitys - tai tahallinen väärinymmärrys - siitä, että Suomi on EU:ssa Venäjän paras ystävä, joka ajaa osin Venäjänkin etuja.

Ruokanen huomauttaa, ettei välttämättä ole paha, jos Suomi nähdään myös Venäjän ymmärtäjänä, vaikkakin Venäjälle pitää antaa selvä viesti siitä, että Suomi on osa länttä.

Hämäläinen arvelee, että Venäjän pyrkimys on irrottaa Suomi yhteisestä rintamasta - kepillä tai porkkanalla.

– Rajamaa, vanha kumppani, miksi sitä ei yritettäisi? On kysymys siitä, onnistuuko se, miten tämä peli kehittyy.

"Emme ole vielä nähneet pahinta"

Jarmo Mäkelän näkemys on se, että Venäjä yrittää ottaa rajoilta löysät pois. Hänen mukaansa Ukrainan jälkeen tulee Suomi, koska olemme vain EU:n, emme Naton jäsen. Mäkelä epäilee, että emme ole vielä nähneet pahinta.

Myös Ruokasen mielestä on erittäin tärkeää se, että julkisessa puheessa ei pehmoilla, ja läpinäkyvyyden pitää olla paljon suurempaa kuin Paasikivi-Kekkosen linjan aikana.

– Emme ole välitilassa, Venäjän vaikutuksen alla, vaan osa länttä.

Mäkelä huomauttaa, että Naton kanssa solmittu ns. isäntämaasopimus ei anna Suomelle mitään turvaa, koska se on vain osa kumppanuussopimusta, ei askel kohti Naton jäsenyyttä.

Hämäläisen katsantokannan mukaan Suomella on ollut hyvä tuuri 20 vuotta EU:n jäsenenä, kun konfliktia Venäjän kanssa ei ole tullut. Nyt olemme sumussa, sanoo Unto Hämäläinen.

Mäkelä ja Hämäläinen arvelevat, että Ukrainan selkkauksesta tulee pitkä, vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä kestävä.

– Ongelma on siinä, ettemme ole aiheuttaneet tätä ongelmaa emmekä voi sitä itse poistaa, tiivistää Mäkelä.

Ruokanen tuo keskusteluun optimismia muistuttamalla kaupallisten suhteiden tärkeydestä molemmille osapuolille, vaikka Venäjä lieneekin valmis menettämään suuria summia politiikkansa tähden.

– Tämä ei ole enää blokkien maailma, ei ole kylmää sotaa, Ruokanen huomauttaa.