Testamentti voi pelastaa perintöriidoilta – tai aiheuttaa niitä

Kuoleman läheisyys saa pohtimaan perintöasioita mutta yhtä hyvin nuori ja terve ihminen voi tehdä testamentin. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla: huonosti laadittu paperi saa vain sotkua aikaiseksi.

ilmiöt

Testamentti eli jälkisäädös on perittävän viimeinen tahto, jolla hän määrää omaisuudestaan kuoleman varalta. Määritelmä voi kuulostaa kohtalokkaalta ja pelottavaltakin, mutta käytännössä kyse on ihan arkisesta asiasta.

Varatuomari Riitta Kivelä kertoo, että testamentin tekemiseen ei yleensä liity sen suurempaa dramatiikkaa.

– On asiakasryhmä, joka tullessaan asioimaan kertoo, että heillä on todettu kuolemaan johtava sairaus, mutta suurin osa on sellaisia, jotka ihan muista syistä johtuen miettivät asiaa.

Kivelän mukaan yleisin syy testamentin tekemiseen on se, että halutaan sulkea lapsen puolison avio-oikeus pois. Monesti myös lapsettomat pariskunnat haluavat testamentilla päättää omaisuutensa jakamisesta.

Vaikkei päätyisikään tekemään testamenttia, on silti hyvä olla selvillä, miten perintö ilman paperia jaetaan.

– Että onko se mitä laki sanoo se, mitä hän haluaa vai haluaako hän poikkeuksia. Ja jos haluaa jotakin muuta kuin miten se menisi ilman paperia, niin silloin tarve on ilmeinen, Kivelä neuvoo.

Mieltään saa myös muuttaa, sillä testamentin voi peruuttaa ja tehdä uuden.

– Niin kauan kuin tolkku on päässä, testamenttia voi muuttaa.

Muotovaatimus voi kumota testamentin

Monesti kuulee väitettävän, että testamentin avulla ehkäistään perintöriidat. Ei aina. Kivelän mukaan testamentti voi myös aiheuttaa riitoja.

Testamentin tekijän onkin osattava kirjata testaattorin tahto testamenttiin niin, että tämän tahto todella toteutuu.

– Jos ihminen ottaa jostain mallia ja kirjoittelee kaikennäköistä lakiosasta ja muusta, ja onkin aivan väärässä käsityksessä siitä, että mitä se lakiosa tarkoittaa, niin silloinhan sillä testamentilla saadaan aikaiseksi vain sotkua ja riitaa.

Niin kauan kuin tolkku on päässä, testamenttia voi muuttaa.

Varatuomari Riitta Kivelä

Myös testamentin ankara muotovaatimus voi aiheuttaa maallikolle päänvaivaa. Ja jos muotoseikat eivät täyty, voidaan testamentti kumota.

Testamenttia ei siis välttämättä kannata rustata ominpäin, vaikka se toki mahdollista onkin. Netistä kuka tahansa voi printata lomakkeita ilmaiseksi, lakimiehelle taas pitää maksaa.

– Siitä maksetaan, että hän miettii, että lopputulos on juuri se, mitä tämä edessä istuva ihminen tahtoo. Ei se ole kallis hinta siihen nähden, että varmistetaan se, että ollaan oikeassa käsityksessä ja tahto toteutuu, Kivelä sanoo.

Perintöriidoissa aikuisista tulee taas lapsia

Moni maallikko on sitä mieltä, että omaisuus kannattaa tuhlata jo omana elinaikanaan. Silloin ei tarvitse tehdä testamenttia eikä suvullekaan jää riideltävää.

Kivelän mukaan ajatus on houkutteleva, vaikka harva periaatetta kuitenkaan käytännössä noudattaa. Yleensä jaettavaa aina jää - ja myös aihetta riitaan.

Yhtäkkiä riidellään jostain kansallispuvusta tai hirvensarvista.

Varatuomari Riitta Kivelä

Usein perintöriidat ovat ulkopuolisille käsittämättömiä. Kivelän mukaan monesti ei riidelläkään varallisuudesta vaan kyse on tunneperäisistä asioista.

– Saattaa olla, että on kauhean hyvin sovittu, miten jaetaan kaikki rahat ja maat ja mannut ja kesämökit ja yhtäkkiä riidellään jostain kansallispuvusta tai hirvensarvista. Aikuiset sisarukset taantuvat takaisin lapsuuteen.

Kun perinnönsaajien kieli alkaa muuttua epäkorrektiksi ja ääni nousta falsettiin, saattaa lakimiehen olo olla aika avuton. Kivelä kertoo, että silloin on kysyntää pikeminkin ihmissuhdetaidoille kuin lakimiehen ammattitaidolle.

Miten lakimies sitten on psykologin hommissa onnistunut?

– Vaihtelevasti, kuuluu vastaus.