Tarkkaile itseäsi, sillä kauppa tietää miten otat juuri sopivan ikäisen leipäpaketin

Leipää menee kaupoissa eniten hukkaan torstaisin. Näin käy, koska alkuviikosta tilatut leivät eivät ehdi kiertää ja toisaalta hyllyissä ei saa olla tyhjää. Tämän tietää Juha Ketola, joka valmentaa ja opastaa suomalaisia ruokakauppoja vähentämään hävikkiä.

ilmiöt
Yrittäjä Juha Ketola pizzahyllyllä
Nina Keski-Korpela / Yle

Kaupan kilpailu on koventunut ja kauppiaiden on yhä tarkemmin seurattava, mitä menee kaupaksi ja mikä jää haaskuun. Hävikin maksaa viime kädessä kuluttaja.

Yrittäjä Juha Ketolan yritys on luonut systeemin, joka auttaa kauppoja vähentämään hävikkiään. Pienistä puroista syntyy iso virta, sillä ruokakauppojen hävikki on Suomessa 65–75 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Hävikki on siitä mielenkiintoinen asia, että ei ole mitään könttää, mitä sinne menee. Kaikkea menee haaskuun yksi kappale tai kaksi kappaletta viikossa. Siksi hävikin vähentäminen on niin vaikeaa, tietää Ketola.

Lähes kaikki hävikki johtuu päiväysvanhoista tuoretuotteista.

Liian suuret varastot ja liian täydet hyllyt

Ketolan yritys Kauppavalmennus Oy perustaa toimintansa tiukkaan tiedonhankintaan ja tilastointiin, joilla voi muuttaa vanhoja tottumuksia.

– Kulttuuri on yksi iso syyksi iso syy, minkä takia hävikkiä tulee. Yhä edelleen kuulee kaupassa sanontoja, että hävikki on normaalia tai että hävikkiä pitää olla. Kaikkea tälläistä höpöhopöä, millä ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa, Ketola puuskahtaa.

Yleisin syy hävikkiin on liian suuri varasto, jossa tavaraa seisoo. Toinen paikka on liian täydet hyllyt, jolloin tavaraa tulee tilattua liikaa. Myyntipaikat pitäisi olla myynnin mukaisia ja hyllyjä täyttää vähän kerrallaan pitkin päivää.

Hyllypaikoilla on niin ikään suuri merkitys siinä, mitä tavaraa jää vanhaksi ja mikä menee nopeasti kaupaksi.

– Pistäkää merkille, että nimenomaan siitä kohtaa missä hyllyssä on hintalappu, siitä ovat kaikki tuotteet lähteneet, kehottaa Ketola.

Siksi tarkka kauppias siirtääkin tuoreita tuotteita hyllyjen laidoilta keskelle, etteivät laitojen tuotteet käy vanhoiksi. Kauppa siis tietää asiakkaan käytöksestä jo yhtä ja toista. Miten kuluttuja liikkuu, mihin hän tarttuu ja mistä pakkaus lähtee mukaan helpoiten.

Hävikin väheneminen on raakaa bisnestä ja maailman pelastamista

Kaupan runsas hävikki siirtyy aina lopuksi kuluttajahintoihin. Kuluttajan etu on, että kauppias osaa ostaa sopivasti tavaraa tarjolle.

Juha Ketola myöntää, että kaupan hävikin seuraaminen on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, mutta samalla pyritään siihen, ettei tavaroita tuotettaisi myyntiin turhaan. Ekologisuus on myös ekonomiaa.

– On jännä tunne, että miten tämmöinenkin henkilö samaan aikaan voi siis pelastaa maailmaa ja samaan aikaan tehdä rajua bisnestä sekä yrittää maksimoida omat ja kaupan voitot, miettii hävikkiä metsästävä Ketola.

Kuluttajat ostavat usein mielellään halpoja, punaisilla lapuilla hinnoiteltuja tuotteita, joiden eräpäivä lähestyy. Juha Ketola muistuttaa, että punalappusen tuotteen kohdalla hävikki saattaa siirtyä kotiin. Koska tuote on tuoretta enää lyhyen aikaa, se saattaa usein päätyä roskikseen.

– Toisaalta mieluummin aina myydään edes sillä punaisella lapulla hinnoiteltuja tuotteita, kuin että heitetään kokonaan pois.