Venäjän verkossa: Olemmeko heikoin lenkki?

Venäjällä Suomesta todella pidetään. Moskovassa presidentti Niinistöä ja pääministeri Stubbia ylistetään – he ovat ensimmäisinä irtautuneet EU:n pakoterintamasta. Lisäksi Suomen kansa osaa olla kiitollinen presidentti Putinille tämän asettamista pakotteista – niiden ansiosta tšuhna on saanut halpaa juustoa.

Venäjän verkossa
Suomi Venäjän mediassa.
Leena Luotio / Yle Uutisgrafiikka

Neljä viikkoa sitten tarkkaavainen kuulija protestoi, kun väitin, että venäläiset ovat nyt keskimäärin neljänneksen köyhempiä kuin vielä vuosi sitten. Protesti oli paikallaan.

Ruplan kurssin romahduksesta, talouskasvun hiipumisesta ja reservivarantojen nopeasta sulamisesta ei pidä vetää näin yksiviivaista johtopäätöstä.

Kukaan ei nimittäin voi sanoa täsmällisesti, kuinka kalliiksi Venäjän kansalle maan johdon sotapolitiikka on tullut, puhumattakaan siitä, kuinka kalliiksi se vielä tulee.

Kysymystä pohdittiin viime viikolla vakavasti yli 3 000 kansainvälisen asiantuntijan voimin Puolan Krynicassa järjestetyssä talousfoorumissa. Monista yrityksistä huolimatta kahteen kysymykseen ei löytynyt vastausta.

Kukaan ei osannut selittää, miksi Venäjän johto ei halua vilpittömästi etsiä Ukrainan ja EU:n kanssa rauhanomaista poliittista ratkaisua Itä-Ukrainassa käytävään sotaan.

Ei myöskään käsitetty, miksi paljon puhuttu ja pitkään lupailtu tuotannon ja talouden modernisaatio on jäänyt Venäjällä toteutumatta.

Venäjän pakotteet toimivat

Mitä taas Ukrainan sotaretkeen tulee, niin Venäjän media on elokuussa ollut pullollaan arvioita EU:n talouspakotteista ja Venäjän vastapakotteista. EU:n pakotteita kuvataan yksissä tuumin tehottomiksi ja vain EU:ta itseään vahingoittaviksi.

Kun venäläisille selitetään, miksi he ylipäätään ovat joutuneet EU:n pakotteiden kohteiksi, Krimin anastuksesta tai Itä-Ukrainan kapinallisten aseistamisesta ei puhuta mitään.

Sen sijaan lainataan mieluusti pääministeri Alexander Stubbin käyttämää kiertoilmaisua ja sanotaan pakotteiden johtuvan ”Venäjän toimista ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella”.

Venäjän vastatoimia luonnehditaan puolestaan näin: ”Venäjä on keksinyt tehokkaan ja EU:lle kivuliaan vastatoimen panemalla ahtaalle ne sektorit, jotka ovat yleisen mielipiteen kannalta herkimpiä ja aiheuttavat vaikutuksia suurille väestöryhmille”.

Suomi – EU:n heikoin lenkki

Mikä sitten on Venäjän vastatoimien todellinen tavoite? Se ei ole pelkkä taloudellisen haitan aiheuttaminen, vaikka lännessä havaituista ongelmista otetaankin kaikki ilo irti.

Perimmiltään niiden tavoitteena on hajottaa EU:n rintamaa aiheuttamalla ristivetoa ja epäsopua EU:n sisällä. Tässä mielessä EU:sta etsitään heikkoja kohtia.

Elokuun aikaisesta kirjoittelusta ei jäänyt epäselväksi, että Kremlin silmissä EU:n ylivoimaisesti heikoin lenkki on Suomi.

Kymmenien artikkelien, radio- ja tv-raporttien viestin voi tiivistää näin: Suomessa liike-elämä ja erityisesti maataloustuottajat ovat yksissä tuumin EU:n pakotteita vastaan ja toivovat niiden poistamista.

Valio, Suomen kansantalouden selkäranka, on pakotesodan suurin yksittäinen häviäjä. Venäjän vastatoimien tuloksena Suomi vajoaa yhtä syvään lamaan kuin Neuvostoliiton hajotessa.

Myöntyväisyyspolitiikkaa

Vastatoimien vaikutuksesta Suomi on jo alkanut poliittisesti myötäillä Venäjää. Sen johto irtautui ensimmäisenä EU:n pakoterintamasta ilmoittaessaan, ettei hyväksy EU:n lisäpakotteita.

Suomen presidentti oli ensimmäinen EU:n päämies, joka riensi tapaamaan Vladimir Putinia pakotesodan alkamisen jälkeen keskustellakseen hänen kanssaan ”kahdenvälisen yhteistyön tilasta ja näkymistä”.

Siitä, että presidentti Niinistö jatkoi Sotšista matkaansa Kiovaan, ei venäläisille kerrottu ennen kuin monta päivää matkan jälkeen Suomessa tehdyssä ja vähälle huomiolle jääneessä haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Suomi kiirehti myös ensimmäisenä ilmoittamaan, ettei se aio antaa Ukrainalle tämän pyytämiä aseita. Kenraali Gustav Hägglund kelpasi todistamaan (siirryt toiseen palveluun), ettei Venäjä toki ole Suomelle minkäänlainen sotilaallinen uhka.

Myös politiikan kommentaattori ovat kantaneet kortensa kekoon. Tunnettu lehtimies Anatoli Vasserman todisteli radiohaastattelussa (siirryt toiseen palveluun), kuinka Suomen kannattaisi nyt erota EU:sta, koska siten Suomi pääsisi eroon kaikista pakotteista, niin Moskovan kuin Brysselinkin.

Suomettuminen on tosiasia

Stanilav Tkatšenko puolestaan vakuutti pitkässä nettihaastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että kaikki mitä presidentti Niinistö tai pääministeri Stubb ovat viime aikoina tehneet ”edustaa meitä täysin tyydyttävää kantaa”.

Kun häneltä kysyttiin, voidaanko siis jo puhua uudesta suomettumisesta, hän vastasi hetkeä epäröimättä: ”Mielestäni ehdottomasti. Fysiikassa on vetovoimalaki. Venäjä on sellainen suuri napa, joka vetää puoleensa naapurivaltioita ideologisista kliseistä huolimatta”.

Ideologian kehittelystä vastaavan kansallisen instituutin apulaisjohtaja Igor Šatrov puolestaan muistutti (siirryt toiseen palveluun), kuinka Suomi on aina suhtautunut ystävällismielisesti sekä Neuvostoliittoon että Venäjään, ja jatkoi: ”Siellä muistetaan, kuinka Lenin antoi heille itsenäisyyden. Se on Suomessa yhä poliitikoilla ja tavallisilla kansalaisilla hyvin muistissa. Tämä lyö leimansa Suomen toimintaan”.

Suomi liittyy Venäjään?

Kaiken huippuna The New Russian Times julkaisi syyskuun 6. kirjoituksen (siirryt toiseen palveluun), jossa jo todisteltiin, kuinka Suomesta voisi hyvin tulla Venäjän Hongkong. Tosin se olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun Suomi on liitetty Venäjään.

Kun kesäkuussa Naantalin Kultarannassa pohdittiin, onko Venäjä rakentamassa Suomeen omaa viidettä kolonnaa – ja keitä siihen mahdollisesti kuuluisi – niin tuossa artikkelissa haastatellut monet suomalaiset voisivat olla hyvä alku.

Mutta ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Elokuun 21. päivänä sekä Ren TV että tv-kanava Dvezda (siirryt toiseen palveluun) näyttivät kuvia halpaa juustoa ostavista suomalaisista.

Tv-kanavien mukaan suomalaiset kiittelivät onnessaan presidentti Putinia tämän asettamista pakotteista. Yhdessä supermarketissa oli kuvattu kyltti, jossa luki ”Kiitos Putin!” ja sen vieressä joukko onnellisia suomalaisia.

Näin olivat asiat tänään. Venäjän verkossa jälleen neljän viikon kuluttua.

Jarmo Mäkelä