"Emme halua nähdä yhtään tölkkiä sekajätteessä" – 40 miljoonaa pantitonta palautuu kierrätykseen

Suomessa myydään vuodessa noin 1,2 miljardia pantillista tölkkiä. Niistä kierrätykseen palautuu 95 prosenttia.

talous
Oluttölkkejä kaupan hyllyssä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen Palautuspakkaus Oy:lle (Palpa) palautetaan noin 40 miljoonaa pantitonta tölkkiä vuodessa. Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen arvioi, että suomalaiset palauttavat kohtuullisen tunnollisesti pantittomia tölkkejä kierrätykseen. Usein pantittomat tölkit ovat peräisin matkustajatuonnista, kuten Viroon ja Ruotsiin kohdistuvilta laivamatkoilta.

– Määrä kertoo jo sen, että palautuspisteisiin tulee pantillisten lisäksi myös paljon pantittomia tölkkejä. Se on oikeastaan meidän filosofiamme, että pyrimme tekemään järjestelmän niin helpoksi, että kuluttajan ei tarvitse miettiä, mikä pakkaus kuuluu mihinkin.

Toimitusjohtaja Nurminen kertoo, että virolaiset kierrätyskollegat ovat arvioineet, että Viron laivojen myynti ei olisi paljoa suurempi kuin Palpalle palautuvien pantittomien tölkkien määrä eli 40 miljoonaa kappaletta. Nurmisen mukaan luvussa eivät ole mukana maista ostetut pakkaukset.

Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että emme halua nähdä yhtään tölkkiä sekajätteessä.

Pasi Nurminen

– Kun ylitse menevä määrä menee kiinteistökeräyksen ja muun metallikeräyksen kautta kiertoon, niin tilanne e iole huonoin mahdollinen. Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että emme halua nähdä yhtään tölkkiä sekajätteessä. Alumiini on arvokasta materiaalia ja se saadaan kiertoon.

Tölkit menisivät kolme kertaa maailman ympäri

Millään viranomaisella tai organisaatiolla ei ole tilastoja siitä, kuinka paljon Suomeen tuodaan ulkomailta kaikkiaan pantittomia tölkkejä vuodessa. Jotain suuntaa antaa THL:n tilasto (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan toukokuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana matkustajatuonti Suomeen oli 33,6 miljoonaa litraa olutta, 13 miljoonaa litraa long drink -juomia ja 8,9 miljoonaa litraa siideriä.

Jos tämän määrän muuttaisi suoraan 0,33 litran tölkeiksi, saataisiin luvuksi hieman yli 168 miljoonaa tölkkiä. Panimoliiton mukaan matkustajatuonti koostuu paljolti 24 pantittoman tölkin pakkauksista.

Vertailun vuoksi Suomessa myydään vuodessa noin 1,2 miljardia pantillista tölkkiä ja niistä Palpan mukaan kierrätykseen palautuu 95 prosenttia. Palpan mukaan tämä tölkkimäärä menisi noin kolme kertaa maapallon ympäri.

Pantittomat tölkit rasittavat osittain jätteenpolttoa

Kesällä Vantaan Energia valitteli, että kotitalouksien sekajätteen mukana kulkeutuu pantittomia tölkkejä yhtiön uuteen jätevoimalaan. Voimalassa poltetaan 320 000 tonnia pääkaupunkiseudun ja Lohjan seudun asukkaiden sekajätettä.

– Käytännössä alumiini sulaa polttokattilassa ja saattaa jumittaa laitteita. Lisäksi se aiheuttaa tuhkan seassa tukkeumia tuhkakuljettimiin ja tuo sitä myötä meille myös turhia kuluja, sanoi Vantaan Energian projektijohtaja Kalle Patomeri viime heinäkuussa.

Riihimäellä toimiva jäteyhtiö Ekokem ei ole törmännyt samanlaiseen ongelmaan pantittomien tölkkien kohdalla jätevoimalassaan.

– Nykyisellä määrällään alumiinitölkit eivät haittaa prosessia, mutta jos määrä kasvaisi huomattavasti nykyisestä, haittaisi sula alumiini arinalla palamisilman läpimenoa eli saattaisi tukkia arinan ilmakanavat, Ekokemiltä kerrotaan.

Yhtiön mukaan jätteiden poltosta syntyvästä kuonasta eroteltu alumiini toimitetaan hyötykäyttöön metalliteollisuudelle.