Pulaan joutuneiden kuntien oljenkorsi pyyhittiin budjettiesityksestä

Hallitus esittää, että valtion harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus lakkautetaan. Kuntaliitto taas haluaisi tuen säilyvän, jotta talousvaikeuksiin joutuneet kunnat voisivat turvata myös palveluntuotantoaan.

Kotimaa
Kuntavaakunan symboli ja eurokolikoita.
YLE Uutisgrafiikka

Valtio on lakkauttamassa harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, jolla se on tukenut kuntia tilapäisissä talousvaikeuksissa. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lakkauttaminen on kirjattu valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen, eikä budjetissa ole osoitettu kunnille muuta vastaavanlaista tukirahaa.

Kuntaliitto vastustaa tuen lakkauttamista, koska harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on liiton mukaan tärkeä osa pulaan joutuneiden kuntien tukemista. Hätätilassa rahaa on saatavissa elinkeinojen turvaamiseen, mutta Kuntaliiton mielestä myös palveluntuotannosta pitää voida huolehtia.

– Meillä on järjestelmiä, joilla rakennemuutospaikakunnille pyritään luomaan uusia työpaikkoja ja autetaan siinä prosessissa. Tämä harkinnanvarainen avustus on ainoa, jolla voidaan tuoda apua kuntapalvelujen järjestämiseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

20 miljoonan euron vuosipotti

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on myönnetty kunnille viime vuosina noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Juankoski on saanut vuosien 2010, 2011 ja 2012 aikana kyseistä avustusta yhteensä 2,3 miljoonaa euroa; vuonna 2006 kaupungille myönnettiin vajaat 0,4 miljoonaa euroa. Rahaa kutsuttiin vielä vuoteen 2009 asti harkinnanvaraiseksi valtionavustukseksi.

Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta voi saada kunta, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten talousvaikeuksien vuoksi. Kunnalla pitää olla myös tarkat suunnitelmat siitä, miten se aikoo tervehdyttää talouttaan.

Tänä vuonna harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 83 kuntaa. Tukea on maksettu 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien.