1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

"Sosiaalityöntekijän puolustettava heikompia sosiaalisessa mediassa"

Sosiaalinen media on pullollaan kärjistyksiä, syyttelyä ja ronskia kieltä. Sosiaalityön yliopisto-opettajan mukaan sosiaalityöntekijöiden pitää omalta osaltaan puuttua somessa rehottavaan keskusteluun. Sosiaalista mediaa hyödynnetään jo alan opetuksessa

Kotimaan uutiset
Kuvakaappaus Facebookista.
Yle

Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön opettajalle Katri Viitasalolle on tuttua netissä väliin hurjaksi äityvä keskustelu lieveilmiöineen. Sosiaalisessa mediassa kärjistetään usein asioita, syyllistetään ja kieli on kärkästä ilman, että kaikkia näkökulmia välttämättä otettaisiin esille.

– Väitteet eivät välttämättä pohjaudu tosiasioihin tai edes jonkun todellisuuteen. Ihmisten sisällään pitämät aggressiot, viha ja pettymykset nousevat pintaan.

Viitasalon mukaan some-maailma jakaantuu usein meihin ja heihin. Toiset nähdään alempiarvoisina, heikompina tai ainakin moraaliltaan kehnompina.

– Siinä ratsastetaan ajattelulla, että on olemassa he jotkut, jotka käyttävät meidän yhteistä hyvää väärin hyväkseen.

Sosiaalialalla on Viitasalon mukaan virinnyt ajatus, että alan ihmisten on puututtava sosiaalisen median ylilyönteihin.

– Sosiaalityön piirissä on yhä enemmän nähty, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalialan ihmisten täytyy puuttua. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kanaoja puhuu sosiaalityöntekijöistä muutosagentteina. He ovat yhteiskunnassa yhtä lailla osallisena kuin muutkin ihmiset, mutta heillä on se tärkeä rooli, että heillä on ammattinsa puolesta oikeus ja ehkä velvollisuuskin tuoda esille heikommassa asemassa olevien ihmisten todellisuutta.

Sosiaalinen media on yksi keino vaikuttaa ja tuoda alan mielipiteitä esille. Valtakunnallisen sosiaalityön verkosto Sosnetin kautta on esimerkiksi alan opiskelijoille järjestetty myös opetusta, jossa on keskitytty erityisesti mediavälitteisesti tuomaan sosiaalityön näkökulmaa esille.

– Blogikirjoitukset on yksi keino, jota on viime aikoina ryhdytty käyttämään. Tästä on hyvänä esimerkkinä Sosiaalinen tekijä -blogi, joka on saanut hyvin näkyvyyttä kansallisella tasolla. Sitä pitävät yllä sosiaalityön opiskelijat, sosiaalityöntekijät ja yliopistoihmiset. Täällä Keski-Pohjanmaalla meillä on oma Sosiaalitarkkailija -blogi.

Viitasalo muistuttaa, että tunnekuohuissa ei nettiin kannata mielipiteitään vuodattaa. Rauhoittuminen tai yön yli nukkuminen tuo usein paremman lopputuloksen.

– Se ei tarkoita, että jättäisi osallistumatta. Oma tunnekuohu usein sekoittaa oman viestin läpisaamista. Rauhallinen harkinta ja miten asiat ilmaisee ovat hirveän keskeisiä asian esille saamisen osalta.

Lue seuraavaksi