Taideyliopiston rehtori kysyy: Kuka saa olla suomalainen?

Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg ottaa kantaa suomalaisen yhteiskunnan tilaan uudessa kirjassaan. Hän toivoo Suomeen avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua ja enemmän maahanmuuttajia.

kulttuuri
Tiina Rosenberg.
Tiina Rosenberg.Yle

Tiina Rosenberg tunnetaan Ruotsissa suorapuheisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Siksi ei ole ihme, että hänen kohtaamisensa alkaa provokaatiolla.

- Te suomalaisessa mediassa pönkitätte fasisteja, Rosenberg sanoo haastattelun alkajaisiksi.

Vasemmistointellektuelli ottaa uudessa kirjassaan kantaa suomalaiseen politiikkaan, jota on seurannut sivusta palattuaan Suomeen Taideyliopiston rehtoriksi.

- Ensimmäinen vuosi oli todella rankka. Suomalaisesta mediasta ja julkisesta keskustelusta puuttuivat maailmanlaajuiset keskustelunaiheet. Myös ylikorostunut kansallinen identiteetti oli häkellyttävä kohdata.

Vielä vuosi sitten Rosenberg sanoi Yle Uutisten haastattelussa, että hänen täytyy uuden virkansa takia hillitä itseään. Nyt mitta tuntuu kuitenkin täyttyneen.

Erilaiset suomalaiset

_Arvot mekin ansaitsemme _syntyi Rosenbergin mukaan turhautumisesta keskustelun puutteeseen ja eurooppalaisen fasismin pelosta. Hän analysoi kirjassa eurooppalaisten populististen puolueiden arvoja ja niiden fasistisia piirteitä.

- Fasistit ovat muuttaneet taktiikkaa. Sitä mitä he ennen kutsuivat vihaksi, kutsutaan nyt rakkaudeksi. Siksi isänmaanrakkaus on tänä päivänä hirveän vaarallinen sana. Siihen on naamioitu se, että vihataan niitä, joita ei haluta osaksi tätä isänmaata.

Rosenberg on feministi ja ajaa aktiivisesti seksuaalivähemmistöjen etuja. Hän huomauttaa, että suomalaiset ovat tänä päivänä moninainen joukko hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki suomalaiset eivät mahdu siihen, minkä populistit määrittelevät kansaksi.

- Toivon keskustelua siitä, että kuka on suomalainen. Silloin kun kansalla tarkoitetaan pelkästään suomenkielistä, valkoihoista, heteroseksuaalista naista tai miestä, silloin lähestymme fasismia, Rosenberg sanoo.

Mistä tällainen määrittelyn tarve hänen mielestään sitten johtuu?

- Me suomalaiset olemme toisaalta ylimielisiä, toisaalta meillä on helvetin huono itsetunto. Sillä ei pitkälle pötkitä.

Kirjassaan Rosenberg myös luonnostelee vaihtoehtoa populistiselle politiikalle. Se syntyisi hänen mukaansa esimerkiksi siitä, että yksittäisiin asioihin keskittyneet kansalaisliikkeet tekisivät yhteistyötä isompien tavoitteiden eteen. Toinen tekijä olisi maailmankatsomus, joka ei perustuisi oman edun tavoitteluun, vaan myötätuntoon muita ihmisiä kohtaan.

Maahanmuuton puolestapuhuja

Rosenberg ei pidä esimerkiksi kaikkia perussuomalaisia fasisteina, mutta sanoo fasisteja löytyvän muun muassa heidän joukostaan. Monessa asiassa hän on täysin eri mieltä Euroopan äärioikeistopuolueiden kanssa. Yksi tällainen asia on maahanmuutto.

- Meitä on täällä aika vähän. Tänne mahtuisi paljon enemmän ihmisiä. Esimerkiksi Ruotsista tuli mielenkiintoinen maa siinä vaiheessa, kun sinne tuli 1,5 miljoonaa maahanmuuttajaa, hän sanoo.

Maahanmuutto on hänen mukaansa paitsi tarpeellista väestön ikääntymisen takia, tuo se myös mahdollisuuksia innovaatioihin ja kiinnostaviin löytöihin.

- Mitä enemmän maahanmuuttajia, sen parempi. Ehkä Suomestakin tulisi siten vähän mukavampi paikka asua.

Rosenberg muistuttaa, että moni suomalainenkin on ollut pakolainen.

- Meillä ei puhuta siitä, että Suomesta lähti sotien jälkeen paljon porukkaa Ruotsiin köyhyyden takia ja siksi, että kaikkia ei voitu elättää. Nyt sitten esitetään tällaista uhoa siitä, että tänne olisi hakeutumassa paljon ihmisiä. Oikeasti suurin piirtein kaikki, jotka haluavat Pohjoismaihin, haluavat nimenomaan Ruotsiin.

Haastattelun päätteeksi Tiina Rosenberg hyppää Taideyliopiston logolla varustetun pinkin Joponsa selkään.

- Nähdään vallankumouksen aamuna!, hän huikkaa ja polkee pois haastattelupaikalta.