Hyppää sisältöön

Näkökulma: Säkki päähän ja rahat Fennovoimaan

Kyllä vai ei? Kesäkuussa Oulun kaupunginhallitus on ison päätöksen edessä. 17 hengen porukalla pitää päättää, voiko kaupungin energiayhtiö osallistua Fennovoiman ydinvoimalaan, kirjoittaa A-studion toimittaja Hanna Säntti näkökulmassaan.

Kysymys on kymmenien vuosien ja 16 miljoonan euron sitoumuksesta. Ei ihan pikkujuttu säästölistojen kanssa painivalle kaupungille.

Mutta iso on toisaalta vonkalekin. Jatkuvien yt-uutisten keskellä seitsemän miljardin euron investointi olisi koko Pohjois-Suomelle taivaan lahja. Voiko sellaiselle hankkeelle sanoa ei?

Päätös syntyy äänin 11–6. Oulu sanoo kyllä Fennovoimalle.

Kuusi KH:n jäsentä äänestää silti hanketta vastaan. Kolme heistä perustelee kantaansa kaupunginhallituksen 9.6.2014 päivätyssä pöytäkirjassa seuraavasti:

_"Kaupunginhallitus ei saanut seuraavia päätöksenteon kannalta oleellisia selvityksiä: osakassopimus, kannattavuuslaskelmat ja riskianalyysi. On myös ilmeistä ja todennäköistä, että tosiasiallista 50 prosentin suomalaisten omistajien sitoumusta ole olemassa, vaan Fennovoima on antanut harhaanjohtavaa tietoa omistajapohjasta."   _

Kovaa tekstiä. Samanlaista kritiikkiä on kuitenkin kuulunut myös muista kunnista. Kuntapäättäjät ovat joutuneet tekemään päätöksensä suurinvestoinnista vajavaisin tiedon.

Viime syksynäFennovoima-päätöksen kanssa joutuivat hikoilemaan turkulaisvaltuutetut. Heidän piti päättää, saako hankkeeseen jo aiemmin mukaan lähtenyt Turku Energia osallistua ydinvoimalan jatkorahoitukseen.

Kaupunginhallitus ei saanut seuraavia päätöksenteon kannalta oleellisia selvityksiä: osakassopimus, kannattavuuslaskelmat ja riskianalyysi.

Hanke on matkan varrella muuttunut sen verran, että valtuutetut saavat pohdintojensa tueksi konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän investointiarvion, joka sittemmin päätyy myös verkkoon. Pöyry epäilemättä tuntee Fennovoiman hankkeen hyvin, sillä se on ollut mukana laatimassa muun muassa yhtiön YVA-selvitystä. Investointiarvio lähestyy ydinvoimasijoitusta kuitenkin lähinnä finanssinäkökulmasta.

Pöyryn käyttämät laskentakaavat ovat sinällään tavanomaisia. Maallikolle yhtälöt ovat kuitenkin niin korkeaa matematiikkaa, ettei peruspertti pysty sanomaan malleista ja valituista oletusarvoista oikeastaan yhtään mitään. Vaikka tietoa on tarjolla, valtuutetut joutuvat käytännössä luottamaan niiden sanaan, jotka raporttia tulkitsevat.

Päätös on taas kerran kimurantti: Jos kaupunki hyppää ydinjunasta nyt pois, se saattaa menettää jo sijoittamansa rahat kokonaan. Toisaalta jatkolupa sitoo kaupungin entistä tiiviimmin projektiin, joka on ollut monella tapaa vastatuulessa sen jälkeen kun alkuperäinen vähemmistöosakas EON päätti vetäytyä hankkeesta.   

Lopulta päätös on selvillä. Turku jatkaa Fennovoiman rahoittamista ääniin 37 puolesta, 29 vastaan ja 1 tyhjä.

Sääliksi käy kunnanisiä ja -äitejä. Fennovoima on poikkeuksellisen vaikea sijoituskohde. Rahat pitää sitoa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, investointi on iso ja etupainotteinen, sähkön tulevasta hinnasta ja korkotasosta on vain valistuneita arvauksia ja politiikka voi kertaheitolla sotkea laskelmat olipa kyse sitten EU:n ympäristöpolitiikasta tai suurvaltojen kahnauksista.   

Vanha ydinvoimala on rahantekokone, mutta ennen kuin niin pitkälle päästään, moni asia voi mennä pieleen. Siksi oululaispoliitikkojen väite siitä, ettei käytettävissä ole ollut edes osakassopimuksen kaltaisia keskeisiä dokumentteja, huolestuttaa. Herää kysymys, onko kunnissa sidottu rahat isoon riski-investointiin säkki päässä?

.
.