Uusiutuvalla energialla parin tonnin säästö vuodessa – "Laitteet maksavat itsensä takaisin 10 vuodessa"

Mikkeliläisen Nurhosen perheen kodin energiaratkaisut eivät ole sieltä perinteisimmästä päästä. Yli puolet 1920-luvun talon kuluttamasta energiasta tulee maalämmöstä, auringosta, puusta ja ilmalämpöpumpusta. Loppuosa energiasta tulee sähköyhtiöltä. Perheen isä Mikko Nurhonen on itse asentanut osan energialähteistä ja mies kertookin laitteiden maksaneen hintansa jo takaisin.

tekniikka
Aurinkopaneelit katolla.

Mikkelissä Emolan asuinalue on tunnettu vanhoista puutaloistaan. Yhdessä, 1920-luvulla rakennetussa, päällepäin ihan normaalissa puutalossa omenapuiden keskellä, asuu ProAgria Etelä-Savon energia-asiantuntija Mikko Nurhonen. Nelihenkinen perhe on asunut 150 neliömetrin talossa 90-luvulta lähtien. Muuttohetkellä talo lämpeni suorasähköllä, mutta hyvin pian energia-asioista kiinnostuneille asukkaille oli selvää, että jotain muuta on keksittävä.

– Heti muuton jälkeen asennettiin olohuoneeseen ja keittiöön tulisijat. Pian taloa kuitenkin laajennettiin aika paljon ja silloin piti miettiä muitakin vaihtoehtoja, sillä suorasähkö tuli hyvin kalliiksi. Maalämpö tuntui parhaalle vaihtoehdolle.

Puolet talon lämmityksestä tulee nykyään maalämmöstä. Vain osa talon rakenteista on valjastettu maalämpöön ja siitä syystä koko talon lämmitys ei maalämmöllä toimi. 1/3 lämmityksestä tulee ilmalämpöpumpusta ja loput puusta, auringosta ja sähköyhtiöltä.

– Meillä kuluu noin 15 000 kWh sähköä vuodessa. Tuosta energiasta 1 000 kWh tulee vielä omalta katolta aurinkopaneeleista, joista sähkö syötetään paikallisen sähköyhtiön verkkoon suoraan. Ilman tätä uusiutuvan energian käyttöä sähköyhtiöltä tulevan sähkön kulutus olisi tuplasti enemmän. Se tietäisi parin tuhannen euron lisälaskua vuodessa sähköyhtiöltä, Mikko Nurhonen kertoo.

Talo viilenee helteilläkin ilmaiseksi

ProAgrian energia-asiantuntijana Nurhonen on jo ammattinsakin puolesta kiinnostunut energia-asioista, ja mies on myös kätevä käsistään. Nurhonen on itse rakentanut niin paljon kuin mahdollista kotinsa energiaratkaisuista, ja hän kertookin laitteiden maksaneen jo itsensä takaisin.

– Uusiutuvat, kotimaiset ja omavaraiset energiat kiinnostavat minua ja kaikkea uutta on kiva kokeilla. Itse olen rakentanut ja viritellyt näitä niin paljon kuin suinkin vain olen osannut. Olisihan se hienoa olla omavarainen energian suhteen, mutta tällä hetkellä esimerkiksi ylimääräisestä aurinkoenergiasta meille ei makseta mitään. Eli saamme sen verran ilmaiseksi verkosta energiaa kuin mitä sinne tuotamme, mutta jos sillä hetkellä sähköä ei asunnossamme käytetä, menee se ilmaiseksi sähköyhtiön käyttöön.

Nurhonen olisi valmis lisäämään aurinkopaneeleiden määrää, mutta nykykäytännöllä se tuntuisi turhalta.

– Periaatteessa koko talon katto voisi olla paneeleilla vuorattuna, mikä olisi kannattavaa, jos kaupungin verkkoon ajettavasta sähköstä maksettaisi niin sanottu syöttötariffi. Silloin 50 prosenttia sähkön kulutuksesta tulisi tuolta katolta. Se olisi jo aika merkittävä osa. Tällä hetkellä tulee noin seitsemän prosenttia, laskee Nurhonen.

Käytännössä aurinkoenergiasta on kuitenkin nytkin näkyvä hyöty Nurhosen perheelle. Neljä vuotta sitten asennetut aurinkopaneelit, kymmenen neliömetriä pinta-alaltaan, tuottavat sen verran sähköä, että se riittää kesäisin pyörittämään talon olohuoneessa olevaa ilmalämpöpumppua.

– Olen laskenut että talomme viilennys tulee meille ilmaiseksi. Kyllä se oli viime kesänäkin kiva tulla kotiin kun lämpötila oli säädetty 23,5 asteeseen ja pumppu piti huoneilman samalla myös mukavan kuivana.

Säästön lisäksi ekologisuutta

Ilmalämpöpumpun suhteen perhe on tehnyt varsinaista pioneerityötä.

– Ensimmäinen ilmalämpöpumppu meille hankittiin 1990-luvun lopulla. Silloin näitä oli Suomessa noin 1 500 kappaletta. Nyt pumppuja löytyy yli puolesta miljoonasta asunnosta.

Mikko Nurhonen katselee ilmalämpöpumppuaan.

Nurhonen vannoo ilmalämpöpumpun nimeen vuosienkin jälkeen.

– Lämmityskäytössä laite vie 2 000 - 2 3000 kWh vuodessa eli semmoisen alle 300 euron. Laite kuitenkin on säästänyt meille vuodessa noin 400 - 600 euroa vuosittain.

Jos Mikko Nurhonen rakentaisi nyt uuden talon, valitsisi hän tismalleen samat energiaratkaisut kuin nykyiseen, liki 100 vuotta vanhaan asumukseenkin.

– Kyllä minä ilman muuta maalämpöpumpun siihen laittaisin, koska se takaa edullisen ja ympäristöystävällisen energian pitkäksi aikaa. Liian tiivistä matalaenergiataloa en haluaisi rakentaa, sillä kun ilma vaihtuu luonnollisesti, pysyy talo terveempänä.

Ilmalämpöpumpustakaan mies ei luopuisi.

– Olipa lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, ilmalämpöpumpusta en luopuisi. Se tuottaa nopeasti lämmintä ja nopeasti kylmää. Ja se myös poistaa kosteutta, eli sillä saa asuinmukavuutta tosi paljon.