Korkeasaaren tuore johtaja: Eläinten tarhaelämä pitää pystyä perustelemaan

Uudeksi johtajaksi valittu Sanna Hellström linjaa, että Korkeasaaressakin on syytä miettiä mitkä eläimet siellä asuvat ja miksi. Eläintarha kaipaa myös uudistuksia, sillä alkuvuosi on ollut kävijöiden suhteen lähes katastrofaalinen.

Kotimaa
Korkeasaaren amurintiikeriuros
Korkeasaaren amurintiikeriuroksen suunnittelemat t-paidat huutokaupataan Korkeasaari / Mari Lehmonen

Korkeasaaren uusi johtaja Sanna Hellström astuu eläintarhan johtoon tiukassa paikassa. Asiakasmäärät ovat laskeneet roimasti ja nyt virta pitäisi saada ripeästi nousuun, jotta Helsingin kaupungin asettamat budjettirajat eivät pauku.

Etenkin heinäkuu oli hiljainen. Kaikkiaan eläintarhassa kävi tammi-heinäkuussa yli 15 000 maksavaa asiakasta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kävijäkokemuksen pitäisi olla sellainen, että kuljetaan eläinten seassa enemmän kuin että eläimet ovat häkeissä.

Sanna Hellström

Hellström valinta Korkeasaaren johtajaksi sinetöitiin kaupunginvaltuustossa keskiviikkona. Tuleva johtaja on tehtävästään innoissaan, vaikka ajat ovat vaikeat.

- Kyllä Korkeasaari on todella kiehtova paikka, ja kun sellainen mahdollisuus tarjoutui, halusin siihen tarttua. Se on mielenkiintoinen, sillä on tärkeä tehtävä lajien suojelussa ja luonnonsuojelun edistämisessä. Siellä tehdään konkreettisia asioita, Hellström listaa.

Lähemmäs eläimiä

Korkeasaari kaipaa kipeästi uudistuksia, sen uusi johtajakin tietää.

- Esimerkiksi kun saareen tullaan, siinä on alussa pitkä aika ennen kuin ensimmäisiä eläimiä nähdään edes, joten saapumista pitää parantaa. Ja muutenkin kävijäkokemuksen pitäisi olla sellainen, että kuljetaan eläinten seassa enemmän kuin että eläimet ovat häkeissä.

Uusi kevyenliikenteenyhteys Kalasatamasta Mustikkamaalle auttanee osaltaan kävijöiden pääsyä Korkeasaareen. Lisäksi informaatiota voidaan parantaa pienelläkin rahalla, Hellström pohtii. Suuremman mietinnän paikka on sen sijaan siinä mitä eläimiä Korkeasaaressa ylipäätään jatkossa nähdään.

- Kyllä mielestäni Korkeasaaressa pitää ensisijaisesti miettiä sitä eläintä ja pystyä perustelemaan se miksi eläin on tarhassa. Ei niin, että eläin on vangittu siksi, että se nähdään vaan siksi, että se tarvitsee suojelua.

Ei niin, että eläin on vangittu siksi, että se nähdään vaan siksi, että se tarvitsee suojelua.

Sanna Hellström

Tarha voi olla viimeinen mahdollisuus

Kesän aikana Suomessakin on keskusteltu esimerkiksi Tampereen delfinaarion tilanteesta ja siitä onko eettisesti oikein pitää eläimiä vangittuina. Hellströmin mukaan pohdinta on tarpeen, mutta esimerkiksi Korkeasaaressa tarha on monien lajien kannalta ainoa mahdollisuus.

- Se on monille viimeinen mahdollisuus selvitä. Tai sitten eläimiä, jotka eivät pärjää luonnossa. Kaikille pitää pystyä tarjoamaan hyvät olosuhteet ja näitä asioita on syytä miettiä myös Korkeasaaressa, että mitä eläimiä meillä siellä on ja miksi.

Hellström on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori. Nykyisin hän työskentelee neuvottelevana virkamiehenä elintarviketurvallisuusvirastossa Evirassa. Korkeasaaressa Hellström aloittaa marraskuun alussa.