Carina Tikkanen-Kaukanen: Suomalaiset metsämarjat toimivat hyvin bakteeri-infektioiden ehkäisyssä

Bakteereita ei tarvitse edes tuhota. Bakteeri-infektio estyy ennen kuin se on edes päässyt alkamaan. Myöskään resistenssiä ei todennäköisesti muodostu, koska bakteerit eivät kuole. Sanoo filosofian tohtori Carina Tikkanen-Kaukanen.

tiede
Carina Tikkanen-Kaukanen, filosofian tohtori, dosentti ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa, Ruralia-instituutissa
Carina Tikkanen-Kaukanen, filosofian tohtori, dosentti ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa, Ruralia-instituutissaCarina Tikkanen-Kaukanen

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Bakteerien kasvavaa vastustuskykyä antibiootteja kohtaan pidetään yhtä vakavana ilmiönä kuin ilmastonmuutosta. Täten tarvitaan uusia, tieteellisesti tutkittuja keinoja infektoiden ehkäisyyn - ja hoitoon. Tutkimus luonnonaineilla kuten marjoilla tai hunajalla avaa uusia turvallisia näkymiä etenkin infektiotautien ennaltaehkäisyyn.

Bakteereita ei tarvitse tuhota

Tutkimustyössämme pyrimme löytämään vaihtoehtoisia keinoja torjua bakteerien aiheuttamia tulehduksia. Uusi lupaava lähestymistapa on estää haitallisten bakteerien tarttumista ihmiseen tai eläimeen. Näin limakalvojen tai muiden kudosten läheisyyteen päässeet bakteerit voivat huuhtoutua pois esim. elimistön nesteiden avulla. Bakteereita ei tarvitse edes tuhota. Bakteeri-infektio estyy ennen kuin se on edes päässyt alkamaan. Myöskään resistenssiä ei todennäköisesti muodostu, koska bakteerit eivät kuole.

Suomalaisilla metsämarjoilla saattaa olla hengitystieinfektioita aiheuttavien bakteerien tarttumista estävää vaikutusta

Tutkimustietoa marjojen lukuisista terveysvaikutuksista on nykyisin jo runsaasti saatavilla. Oma tutkimuksemme kohdistuu bakteerien aiheuttamiin hengitystieinfektioihin ja niiden torjumiseen maidon, suomalaisten marjojen ja hunajan avulla. Suomalaisilla metsämarjoilla saattaa olla merkitystä bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä. Olemme julkaisseet lukuisia tutkimuksia kansainvälisissä alan lehdissä suomalaisten metsämarjojen vaikutuksista hengitystieinfektioita aiheuttavia bakteereja vastaan.

Tutkimukset ovat pääosin kuitenkin laboratoriokokeita. Kliiniset tutkimuksemme ihmisillä marjojen vaikutuksesta hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä ovat olleet toistaiseksi pienimuotoisia. Tutkimusryhmämme tekemien tutkimusten perusteella suomalaisilla metsämarjoilla saattaa olla hengitystieinfektioita aiheuttavien bakteerien tarttumista estävää vaikutusta.

Pneumokokki on vaarallinen

Mielestäni merkittävin tutkimustuloksemme on metsämarjojen aktiivisuuden osoittaminen hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia vastaan. Pneumokokki aiheuttaa keuhkokuumetta, keuhkoputkentulehdusta, poskiontelotulehdusta ja korvatulehdusta ja se on maailmanlaajuisesti vaarallinen. Pneumokokin aiheuttamiin infektioihin kuolee yli miljoona lasta vuodessa etenkin kehitysmaissa. Streptokokeilla tekemämme ensimmäinen tutkimus osoitti Vaccinium-suvun marjojen kyvyn sitoa taudinaiheuttajia.

Tutkimus viittasi selvästi marjojen polyfenolisiin yhdisteisiin, proantosyanidiineihin ja antosyaaneihin. Puhdistetut proantosyanidiinit tai antosyaanit itsessään eivät kuitenkaan kiinnittyneet bakteereihin yhtä tehokkaasti kuin sellaiset marjauutteet, joissa oli mukana myös muita yhdisteitä.

Syksyn "teho-coctail"

Tulevaisuudessa haluamme selvittää marjojen vaikutustapaa bakteereihin: johtuuko estävä vaikutus jostakin tietystä polyfenolisesta rakenteesta vai tarvitaanko useiden eri molekyylien synergistä vaikutusta? Kliinisten tutkimusten avulla voidaan lisäksi selvittää, mikä olisi paras tapa hyödyntää uutta tietoa oikeassa elämässä. Solumalleilla tehdyt tutkimukset ovat olleet lupaavia, mutta niistä ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon ja missä muodossa marjoja tai niistä eristettyjä tehoaineita tulisi käyttää.

Tutkimus viittaa siihen, että marjoista valmistetut mehut olivat tehokkaampia kuin marjat sellaisenaan. Elintarviketeollisuuden kannalta on myös lupaavaa, että tutkitut marjat ja marjamehut oli uutettu pelkällä vedellä. Mikäli marjojen bakteeritulehduksia estävä vaikutus varmistuisi tulevissa tutkimuksissa, tietoa olisi melko yksinkertaista hyödyntää marjaperäisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä.

Näihin ja muihin tutkimustuloksiimme viitaten syksyn ”teho-coctail” voisikin mielestäni olla suomalaisella metsämarjamehulla terästetty luomumaitotuote, vahvasti höystettynä suomalaisella hunajalla.

Carina Tikkanen-Kaukanen

Kirjoittaja on filosofian tohtori, dosentti ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa, Ruralia-instituutissa

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa