Koivu pääsi kirkkomaalle lapsiuhrien muistoksi – isonvihan kasakat ryöstivät tuhansia maaorjiksi

Venäläisten terrori vei tuhansia suomalaislapsia orjiksi miehittäjämaahan 300 vuotta sitten. Pohjanmaalla sotilaiden teot olivat erityisen järjestelmällisiä: kidutusta, surmia, talojen polttoja ja lastenryöstöjä. Samalla moni menetti lapsensa. Ja vain harva palasi.

Kotimaa
Miehet istuttavat koivua.
Isonvihan lapsiuhrille istutettu koivu pääsi Lohtajan kirkkomaalle vanhan kirkon paikkeille.Yle / Niko Tuikka

Isonvihan aikana moni Suomen pitäjä kärsi suuria menetyksiä, sortoa ja karuja kohtaloita. Vasta 2000-luvulla Venäjälle lapsiorjiksi joutuneiden nimilistat löydettiin lopulta mikrofilmiltä Suomen Kansallisarkistosta.

– Kun menetetyille saatiin nimet, toi se myös lastenryöstöt ihmisten iholle, kuvailee arkistoja penkonut lohtajalainen historioitsija ja rovasti Mikko Himanka.

Tänä vuonna Kokkolaan saatiin jo toinen pysyvä muistomerkki isonvihan lapsiuhreille. Lohtajan kirkkomaalle istutettiin torstaina koivu muistoksi jälkipolville – vastaavanlainen ele on tehty myös Kanta-Kokkolassa.

Sakari Topeliuksen lastensadusta tuttu koivu seisoo nyt kirkkomaalla – vain tähti puuttuu.

– Topeliuksen satu oli muistomerkin valinnassa yksi lähtökohta, muotoilee Himanka.

Koivu paljastaa kolkon kohtalon

Isoviha vei maaorjiksi tuhansia suomalaislapsia – Lohtajalta ryöstettiin 150 lasta ja nuorta, yhteensä 52 talosta. Uhrien muistoksi istutettu koivu kertoo erään lohtajalaisperheen karun tarinan.

– Koivu tuotiin Perttulan talon pihalta,mistä vietiin viisi nuorta saman perheen poikaa. On perusteltua hakea koivuntaimi juuri tämän talon pihasta.

Kun menetetyille saatiin nimet, toi se myös lastenryöstöt ihmisten iholle.

Lohtajalainen historioitsija Mikko Himanka

Harva lapsi palasi Venäjältä, mutta kirkonkirjojen mukaan lohtajalaispojista kahdeksan tuli takaisin.

– Ehkä poikasakki karkasi yhdessä venäläisiltä, Himanka arvailee.

Viedyt joutuivat pääosin maaorjiksi Venäjälle. Osa myytiin jopa eteenpäin kaleeriorjiksi soutamaan laivoja.

– Lasten vieminen oli tehokas tapa terrorisoida väestöä ja tarkoituksena olikin autioittaa koko Pohjanmaa. Näin yritettiin varmistaa, ettei täältä hyökätä venäläisten kimppuun enää myöhemmin, Himanka valaisee.

Lohtajalla venäläiset riehuivat heti Isossakyrössä vuonna 1714 käydyn Napuen taistelun jälkeen. Venäjän armeija löi Ruotsi-Suomen joukot ja terrori alkoi.

Koivu tuotiin Perttulan talon pihalta, mistä vietiin viisi nuorta saman perheen poikaa.

– Seurasi surmia, pahoinpitelyjä ja varastelua. Kirkonkellot vietiin tykinkuuliksi, mutta suurin kello, yli 1 000 kiloa painava säästyi. Se oli onneksi liian raskas vietäväksi.

Myös kolkkoja tarinoita isonvihan ajasta riittää. Keskipohjalaisittain tunnettu on tarina Akantappokivestä.

Kertoman mukaan lohtajalaisemäntä oli pyykillä, kun hän huomasi kasakkojen lähestyvän. Emäntä lähti varoittamaan heinätöissä olevia, mutta ei ehtinyt kauas.

– Nainen pääsi hengestään ison kiven luona, mutta pellolla olleet tarinan mukaan säästyivät.

Isonvihan 300-vuotismuistojuhlia on vietetty vuoden mittaan pitkin Pohjanmaan rannikkoa, muun muassa Isossakyrössä, Pietarsaaressa ja Kokkolassa.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus