Sukeltajat tutkivat Suomen ensimmäistä kivikautista asuinaluetta

Metsähallituksen Pohjanmaan Luontopalvelut ja Museovirasto ovat yhdessä tutkineet Oulujärven vedenalaista kulttuuriperintöä. Vaikka nyt tutkitut alueet ovat vain pintaraapaisu suuressa järvessä, on tutkijoilla vahva luottamus uusien löydösten havaitsemiseen.

Kotimaa
Sukeltaja menossa järveen
Jarkko Remahl / Yle

Merkit kivikauden aikaisesta asutuksesta Oulujärvessä alkoivat avautua Manamansalon muinaiskirkon edustalla.

– Havaitsimme sen niin viistokaiutuksessa kuin sukeltaessa liistekatiskan jäänteitä. Osa jäänteistä on mudan alla, joten tutkittavaa vielä riittää. Löydökset liittyvät kuitenkin kivikautiseen asutukseen, kertoo Museoviraston tutkija Riikka Tevali.

Kolmen päivän aikana tutkijaryhmä on ehtinyt kartoittaa Oulujärveä vain murto-osan alueelta.

– Vaikka kaikissa kohteista ei viistokaiulla löydetty oikeita kohteita, se ei tarkoita etteikö niitä olisi. Niitä ei vain ole vielä löydetty.

Vedenalainen kulttuuriperintö pitää sisällään varsin laaja-alaisen otannan erilaisia löydöksiä.

– Vedenalaisella kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan muun muassa yli sata vuotta sitten uponneita hylkyjä, kalastuspatoja, siltarakenteita ja asuinpaikkoja. Lisäksi on vielä teollisuusarkeologiset kohteet kuten myllyt ja vastaavat. Yleensä kaikki mitä ihminen on aikaan saanut.

Kartoittamatonta seutua

Oulujärven kulttuuriperintökohteet ovat vielä lähes tuntemattomat. Tevalin ja muiden tutkijoiden vahva usko kohteiden löytämiseen pohjaa jo entuudestaan Oulujärven ympäristöstä tehtyihin löytöihin.

– Löytöjä on tehty muun muassa Oulujoesta sekä ympäröivistä pienemmistä järvistä. Esimerkiksi Nimisjärvestä on löydetty Suomen kaikkein vanhimmat kivikautiset keramiikat. Lisäksi Paltamon puolelta on löydetty noin 3 500 vuotta vanha karhunpääase. Oulujärveä ympäröi Suomen ensimmäinen kivikautinen asutus, josta osa on varmasti joutunut veden alle. Nyt hiomme etsintätekniikoita.

Sukeltaja istuu veneessä
Jarkko Remahl / Yle

Sekä Museovirasto että Metsähallitus on molemmat tahoillaan tutkineet erilaisia kulttuuriperintökohteita. Yhteistutkimusta on ensi kerran tehty Hossassa vuonna 2010. Tulevaisuudessa yhteistyötä on tarkoitus syventää entisestään.

Oulujärveä ympäröi Suomen ensimmäinen kivikautinen asutus.

Riikka Tevali

– Yhteistyö myös yleistyy koko ajan. Valtion tuottavuusohjelma ja muut organisaatiomuutokset painavat meilläkin. Yhteistyön tekemiselle etsitään koko ajan uusia tapoja. Tavoitteena on kuitenkin päästä aina tutkimaan mahdollisimman hyvällä kalustolla ja laaja-alaisesti.

Oulujärvi on tulee olemaan myös tulevaisuudessa tutkinnan kohteena. Tevali muistuttaa myös, että muissakin Suomen sisävesissä riittää tutkittavaa.

– Tilanne on tällä hetkellä niin hyvä, että voimme valikoida tutkimuskohteet. Tulemme palaamaan Oulujärvelle, ja lisäksi näitä sisäjärviä on todella paljon. Lähdemme hiljalleen valitsemaan uutta kohdetta.

Sukeltajista toivotaan apuvoimia

Suurin osa Suomessa tehdystä vedenalaisen kulttuuriperinteen kartoituksesta keskittyy meri- ja rannikkoalueelle.

– Se kertoo harrastajasukeltajien aktiivisuudesta merialueella. Hylyt ovat nykyisin helppoja kohteita löytää verrattuna asuinalueisiin ja teollisuushistoriallisiin kohteisiin, joita Oulujärvestäkin on yritetty löytää. Niiden löytäminen on vaikeaa siksikin, ettemme tiedä miltä ne näyttävät.

Museoviraston tutkija Riikka Tevali tutkii vedenalaista kamerakalustoa
Riikka Tevali tutkii vedenalaista kuvauskalustoa.Jarkko Remahl / Yle

Riikka Tevali pitääkin yhteistyötä harrastesukeltajien ja paikallisten kanssa tärkeänä.

– He tuntevat vedet ja tietävät paljon paremmin mahdolliset löytöpaikat. Näin saamme säästettyä aikaa ja rajattua etsintäaluetta. Sukeltajia voidaan käyttää myös vapaaehtoisina avustajina.