Amerikkalaistutkija: "Hyvä lukutaito - parempi elämä"

Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on kasvanut nopeasti viime vuosina. Pojat lukevat entistä vähemmän ja myös asenne lukemiseen on kielteisempi. Amerikkalaistutkija kehoittaa huomioimaan enemmän poikien kiinnostuksen kohteita ja ominaispiirteita, kun heitä ohjataa lukemisen pariin.

kirjallisuus
Kaksi poikaa lukee kirjaa.
Yle

Suomalaisia on pidetty oikeana lukukansana. Mutta miten on laita tulevaisuudessa, sillä nuorten lukeminen on vähentynyt roimasti. Etenkään poikia ei lukeminen kiinnosta. Herttoniemen yhteiskoulun 9-luokkalaiset pojat myöntävät, ettei kirjoja tule vapaa-ajalla juuri luettua.

- Harrastukset vie aika paljon aikaa. Jotenkin lukeminen ei ole enää kauheasti innostanut, sanoo Panu Lehtonen.

- Pojat on ehkä enemmän ulkona kavereiden kanssa. Ei huvita istua kotona kirjaa lukemassa, säestää Tapio Marja-aho.

Kuilu tyttöjen ja poikien lukutaidoissa on viime vuosina kasvanut valtavasti. Heikoista lukijoista kaksikolmasosaa on poikia. Vaikka Suomi on PISA-tutkimusten mukaan edelleen lukutaidon kärkimaita, ovat tyttöjen ja poikien väliset erot suuremmat kuin muissa maissa. Pojat alkavat jäädä lukutaidossa jälkeen jo alakoulussa.

Lukemista ei pidetä miehekkäänä

Amerikkalaisen, poikien lukemiseen erikoistuneen tutkijan William G. Brozon mukaan poikien kiinnostuksen kohteet ja ominaisuudet olisi otettava enemmän huomioon. Lukemista edistävä Lukukeskus on kutsunut Brozon Suomeen luennoimaan opettajille ja muille alan ammattilaisille. Amerikkalaiseen tyyliin Brozo on tiivistänyt teoriansa kolmen kohdan mantraan.

- Oikeanlaista luettavaa, oikeassa iässä ja oikealla tavalla. Luettavan ei tarvitse välttämättä olla romaani tai edes kirja. Se voi olla vaikka käyttöohjeita tai tietokonepeleissä olevaa tekstiä. Luettavan on oltava suhteessa kehitystasoon, se ei saa olla liian vaativaa tai monimutkaista. Ja lukemisen ei todellakaan tarvitse olla enää yksinään nyhjäämistä, vaan on lukemattomia tapoja tehdä asiasta mielekäs.

Myös sukupuolimallit istuvat tiukassa. Poikia ei useinkaan kannusteta lukemisen pariin, sillä pojissa arvostetaan urheilullisuutta ja toiminnallisuutta. Myös ryhmän paine on usein kova juuri pojilla. Brozo korostaakin roolimallien tärkeyttä.

- Pojat tarvitsisivat enemmän roolimalleja, jotta he voisivat ymmärtää, että on aivan mahdollista olla miehekäs ja samalla kuitenkin lukija.

Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin opettajakunta on melko naisvaltaista. Siksi Brozo kaipaa koulujen toimintaan mukaan vapaaehtoisia näyttämään mallia lukevista miehistä.

- Esimerkiksi eläkkeellä olevat tai muuten vain vapaaehtoistyöhön pystyvät miehet voisivat, vaikka keskustella kirjoista poikien kanssa.

Hyvä lukutaito parantaa elämänlaatua

Hyvän lukutaito merkitsee muutakin kuin sujuvaa lukemista ja tekstin ymmärtämistä. Lukemisella on suuri vaikutus ajatusmaailman ja empatiakyvyn kehittymiseen. Kouluissa hyvän lukutaidon merkitystä ei ole ehkä osattu markkinoida tarpeeksi. Brozo lataa pöytään tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa, jonka perusteella lukeminen vaikuttaa hyvin tavoiteltavalta harrastukselta.

- Hyvä lukutaito mahdollistaa paremman koulutuksen, paremman ammatin ja paremman liksan! Lisäksi ihmissuhteet sujuvat paremmin ja muutenkin elämänlaatu on parempaa.

Herttoniemen 9-luokkalaiset myöntävät lukutaidon merkityksen.

- Onhan se hyödyllistä. Lukemalla parantaa oikeinkirjoitustaitoa ja onhan se ihan hyvä yleissivistyksen kannalta, sanoo Tapio Marja-aho.

"Aina on ollut poikia, jotka eivät lue"

Vaikka poikien lukemisesta ollaan huolissaan, ei Herttoniemen yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vesa Nikkilä näe asiaa kovin synkkänä.

- Aina on ollut niitä poikia, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta ja lukevat mielellään. Sitten on aina niitä, jotka tulevat seiskaluokalle ja sanovat ylpeinä, että en ole lukenut yhtään kirjaa.

Äidinkielen opettaja korostaa vertaislukijoiden tärkeyttä.

- Viime keväänä istuimme 9-luokkalaisten kanssa ringissä, ja ihan perinteiseen tapaan he esittelivät kirjoja ja kertoivat toisilleen lukemastaan. Se oli aivan loistava hetki. Kaikki kuuntelivat toisiaan kauhean kiinnostuneina. Siinä tuli ihan ilmiselväksi se, miksi tätä tehdään, kertoo Nikkilä.