Koe uusi yle.fi

Tausta: Kun Suomen luottoluokitus laskee

Suomen luottoluokituksen laskusta on puhuttu pitkin vuotta. Tällä hetkellä luokitus on kaikkien kolmen luottoluokittajan papereissa AAA. Maassa on parhaillaan arvostetun luottoluokituslaitos Standard & Poor'sin arviointiryhmä, jonka pelätään laskevan Suomen luottoluokitusta. Mitä tapahtuu, jos Suomen luottoluokitus laskee?

talous

Mahdollinen Suomen luottoluokituksen lasku on herättänyt paljon porua. Jos Suomen kolme A:ta saa särön ja kirjainyhdistelmän perään tulee miinus, tai jos yksi A tippuu kokonaan pois, kuten kävi Yhdysvalloille vuonna 2011, on jokin muuttunut. Mutta mikä?

Yhdysvalloissa luottoluokituksen lasku kesällä 2011 AAA:sta AA+:ssaan eli kahdella pykälällä ei aiheuttanut juuri muutoksia maan valtiolainojen koroissa. Hollannin luottoluokituksen heikennyttyä maan korot jopa laskivat.

Joidenkin mielestä myös Suomi on turvassa suurilta korkoliikkeiltä niin kauan, kun maa tiedetään tunnolliseksi velanmaksajaksi. Moni kuitenkin pelkää, että Suomen valtiolainojen korkotaso nousee ja velkojen hoitomenot kasvavat.

Tosiasia on se, että vasta luokituksen laskun jälkeen nähdään, kuinka Suomen korot reagoivat. Korot voivat nousta tai olla nousematta. Asiasta päättävät käytännössä korkohuutokauppaan osallistuvat sijoittajat.

Uusien lainojen koron nousun merkitys vähäinen

Jos oletetaan Suomen luottoluokituksen laskevan ja luottoluokituksenlaskun vaikuttavan sijoittajien näkemykseen siitä, kuinka Suomen velkaa hinnoitellaan, voi Suomen uusien lainojen korko olla nykyistä, historiallisen matalaa tasoa hieman korkeampi. Täytyy siis muistaa, että koskaan aiemmin Suomi ei ole saanut lainaa niin ”halvalla” kuin nyt.

Grafiikkaa
Yle Uutisgrafiikka

Yllä oleva kuva on esimerkki siitä, kuinka uusien lainojen korkojen nousu voisi vaikuttaa valtion velkakirstun hoitokuluihin. Kuvassa verrataan korkojen nousun aiheuttamaa kustannusta tilanteeseen, jossa Suomen valtion lainojen korot pysyisivät täysin nykyisellä tasollaan. Valtion velan määränä on laskelmassa käytetty ensi vuonna erääntyvää valtion velkamäärää.

Kuvasssa 0,5%-yksikön nousu valtion lainojen koroissa vaikuttaisi ensi vuonna lainojen hoitokustannuksiin niin, että ne nousisivat noin 60 miljoonaa euroa. Prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi reilun sadan miljoonan euron lisäystä korkomenoihin. Koron nousu jäänee kuitenkin pieneksi. Valtion korkomenot ovat yhteensä tänä vuonna noin 1,8 miljardia euroa.

Viisi vuotta armonaikaa

Suomen korkokulut ovat laskeneet trendinomaisesti vuodesta 1999, vaikka valtion velka on käytännössä kasvanut lähes koko ajan. Taustalla on yleisen korkotason lasku.

Korkokulut suhteutettuna lainan määrään pysyvät matalalla tasolla vielä pitkään, sillä vanhempia, korkeamman koron aikana otettuja lainoja päivitetään uusiin selvästi alempiin korkotasoihin. Käytännössä Suomi saa nauttia laskevasta kokonaiskorkotasosta vielä viitisen vuotta. Viiden vuoden kuluttua Suomen lainasalkussa ei ole jäljellä vanhoja, kalliita lainoja, joiden vaihtaminen uusiin toisi mukanaan koron laskuja. Eli viiden vuoden jälkeen korkotasossa ei ole enää laskuvaraa.

Grafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Suomen valtion kokonaisvelka on tällä hetkellä noin 95 miljardia euroa ja summa kasvaa koko ajan. Tämän hetkisellä velka ja korkotasolla Suomen valtionlainojen keskikorko on juuri nyt hieman yli prosentin. Korkoihin käytetään tänä vuonna siis pari miljardia euroa. (1,81 miljardia euroa/ arvio). Yllä oleva kuva kertoo korkomenojen kehityksen viime vuosikymmeninä. Valtion lainojen korkotaso on ollut laskussa 1990 luvun lopusta saakka vaikka valtion lainan määrä on trendinomaisesti kasvanut koko ajan.

Euromaiden valtiolainojen koroilla ja luottoluokituksilla on suhde

Grafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Kriteerit vaihtelevat

Tällä hetkellä Suomessa on vierailulla luottoluokituslaitos Standard & Poor'sin ryhmä. S&P on yksi kolmesta Suomea arvioivista kolmesta luottoluokittajasta. Sen merkitys tosin luottoluokittajana on suuri ja kriteerit tiukat.

Yksi S&P:n keskeinen Suomen luokitusta arvioiva kriteeri on se, kuinka todennäköistä se, että Suomi saa velanhoidostaan niin sanotun häiriömerkinnän, eli kuinka suurella todennäköisyydellä Suomen velan takaisinmaksu myöhästyy häiriömerkintään riittävällä vuorokaudella.

Moody´sin keskeinen arviointikriteeri on löysempi. Moody´s arvioi sitä kuinka suurella todennäköisyydellä Suomi ei kykene maksamaan velkaansa takaisin sijoittajille.

Ja lopuksi

Päätyipä S&P tai Moody´s laskemaan Suomen luokitusta tai ei, odottaa kotimaan valtionlainapotin korkoja jossain vaiheessa selvä nousu, jos Suomen taloutta ei saada jaloilleen ja tehostamistoimia eläkeratkaisuineen vietyä kunnialla läpi. Toisaalta korkotaso nousee myös automaattisesti silloin, kun taloudellinen toimeliaisuus alkaa viritä ja talouskasvu nousta jaloilleen. Sekin aika koittaa, eikä sitä odotellessa kannata haaskata mainettaan A-luokan velanmaksajana.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Paperittomat

Naiset, jotka eivät uskalla sanoa #metoo – Paperiton joutuu helposti seksuaalisen häirinnän kohteeksi

Luhanskin alue

Mitä Luhanskissa tapahtuu? Novaja Gazeta: Separatistialueen johtaja poistui Venäjälle

Hiilidioksidipäästöt

Päästötutkimuksen tiedoista ja motiiveista nousi väittely – Tutkija: Minulla on etiikka ja ammattitaito

Yleisurheilu

Ruotsalaisen yleisurheilijan kova väite: Joukkuekaveri raiskasi Helsingissä