Älä ruoki trollia – sadistinen verkkohäirikkö hiljenee, kun häneen ei reagoida

Keskustelupalstojen häiriköt pyrkivät aiheuttamaan mielipahaa ja saamaan aikaan reaktion omaan kirjoitukseensa. Kicksien hakemisessa ei tunneta omantunnontuskia. Trollaajan kesyttää parhaiten jättämällä hänet vaille kommentoinnin tuomaa tyydytystä, neuvoo tutkija.

Kotimaa
Maria Lassila-Merisalo tietokonenäyttöjen äärellä
Nina Keski-Korpela / Yle

Niin kauan kuin netissä on ollut keskustelupalstoja, on niillä pyörinyt trolleja: henkilöitä, joiden ainoa tarkoitus on häiritä ja ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan. Mitä suurempi reaktio, sitä suurempi on trollin mielihyvä. Median ja journalistiikan tutkija Maria Lassila-Merisalon kertoo tutkimusten paljastaneen trolleista sadistisia piirteitä.

– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on.

Trollit ovat valmiita käyttämään paljon aikaa siihen, että saavat haluamansa reaktion muilta keskustelijoilta. Jotkut trollit ovat valmiita rakentamaan jopa toisen identiteetin itselleen, että pääsevät mukaan arkoja aihepiirejä käsitteleviin keskusteluihin.

– Tiedän tapauksen, missä eräs trolli oli soluttautunut tarkoin valvottuun oman lapsen kuolemaa käsitelleeseen keskusteluun. Hän oli luonut hahmon, sille tarinan ja kerännyt sympatiaa muilta keskustelijoilta. Jonkin ajan kuluttua hän oli aloittanut muiden kertomien tarinoiden vähättelemisen ja kiusanteon. Näin tämä trolli oli aiheuttanut paljon mielipahaa ja surua muissa keskustelijoissa, Maria Lassila-Merisalo kertoo.

– Tämä oli aika äärimmäinen esimerkki, mutta kertoo siitä, mitä trollit ovat valmiita tekemään.

Trollin nimimerkin jäljet loppuvat lyhyeen

Perustrollin määrittäminen on vaikeaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleensä trolli viettää paljon aikaa tietokoneella ja netissä, ja hänellä ei ole paljon sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Toisaalta trolli voi olla ihan tavallinen tallaaja. Verkkokeskusteluissa trollin tietysti tunnistaa helpommin.

– Monesti trollaaja tulee keskusteluun mukaan sivusta ja heittää heti hirvittävän provokatiivisen kommentin keskusteluun. Pyrkii siis vain ottamaan huomion itseensä ja kalastamaan kommentin, Maria Lassila-Merisalo kertoo.

– Trolli voidaan tunnistaa myös nimimerkeistä. Monilla meistä on keskustelujälki nimimerkillä, eli sillä on jonkin verran historiaa takana. Trollin jäljet yleensä loppuvat lyhyeen.

– Joskus trollaaminen on äärimmäisen pikkutarkasti valmisteltu, hyvin argumentoitu kommentti, joka kuitenkin on silkkaa puuta heinää. Senkin tarkoitus on vain herättää reaktioita. Se voi myös olla trollin tunnusmerkki, Lassila-Merisalo jatkaa.

Lehtien tekstaripalstat trollien armoilla

Trollaamista ei tapahdu pelkästään verkkokeskusteluissa tai sosiaalisen median välineissä. Perinteinen sanomalehtikin voi olla pullollaan trollaamista.

– Lehtien tekstiviestipalstat ovat omiaan trollaamiselle. Siellä provosoidaan mitä ihmeellisimmillä argumenteilla ja sitten vaan odotetaan lähipäivien lehtiä, jotta nähdään tarttuiko joku syöttiin. Nämä sitten elävät oman aikansa, sitten ne unohtuvat, kunnes trolli jälleen puhaltaa sen uudelleen käyntiin, kertoo median ja journalistiikan tutkija Maria Lassila-Merisalo.

Miten sitten välttää trollin asettamat ansat?

– Sama neuvo pätee tähän, kuin muuhunkin netin käyttöön. Mikäli vihastuit jostain, niin odota hetki, hengitä, laske kymmeneen, ota asiasta selvää ja rauhoitu. Tuolloin vältyt kirjoittamasta sellaista vastinetta, millä palkitset trollin.