Tutkimus: Opiskeluun on oltava vaihtoehtoja – toiselle videoluento toimii lähiopetusta paremmin

Tietotekniikan maisteriopiskelijat Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa ovat voineet jo vuosia valita lähiopiskelun tai videoiden väliltä. Aiheesta tehty tutkimus osoittaa, ettei mikään opetusteknologia itsessään tee autuaaksi. Tärkeintä on tutkijan mukaan se, että vaihtoehtoja on niin paljon, että ihmiset pystyvät opiskelemaan elämäntilanteestaan riippumatta.

Kotimaa
Opiskelijoita luennolla.
Yle

Tutkija Mikko Myllymäki informaatioteknologian yksiköstä on osa ryhmää, joka on tutkinut, miten joustavuus vaikuttaa oppimistuloksiin. Kokkolan yliopistokeskuksen tietotekniikan maisteriopiskelijat voivat valita vapaasti, seuraavatko luentoja paikan päällä, reaaliaikaisesti verkossa tai myöhemmin tallenteelta.

Vuosina 2008–2011 lähes 70 prosenttia valitsi video-opetuksen, valtaosa heistä tallenteet. Heistäkin osa kävi silti joillakin kursseilla lähiopetuksessa. Videopainotteisesti opiskelevista muita isompi osa läpäisi kurssin ensi yrittämällä. Arvosanoissa eri menetelmiin turvautuneiden välillä ei ollut suurta eroa.

Parempi läpimeno ei kuitenkaan tutkijan mukaan tarkoita, että video auttaisi oppimaan paremmin.

– Tutkimus kertoo, että videoiden avulla opiskeleminen tarjoaa mahdollisuuden osallistua. Osallistumisen joustavuus on tärkein asia. Näyttää myös siltä, että mitä enemmän opiskelijat hyödyntävät videoita, sitä enemmän he myös osallistuvat opiskelemiseen. Se vaikuttaa luonnollisesti menestymiseen.

Opiskelijat voivat päättää vaikka juuri ennen luentoa, menevätkö paikalle vai katselevatko tallenteen viikonloppuna. Mikään opetusteknologia ei siis ole itseisarvo. Myllymäellä onkin tutkimuksesta selvä teesi:

Ei ole väliä, millä tavalla osallistut, kunhan on vaihtoehtoja niin, että pystyt opiskelemaan

Tutkija Mikko Myllymäki

– Ei ole väliä, millä tavalla osallistut, kunhan on vaihtoehtoja niin, että pystyt opiskelemaan.

Osa tietotekniikan opiskelijoista käytti hyväkseen molempia opiskelutapoja. Pääsääntöisesti lähiopetuksessa olevat halusivat juuri läsnäoloa. Samoin videon valitsivat ne, jotka kokivat tuon tavan sopivan heille parhaiten. Hankalassa saumassa olivat opiskelumenetelmien seassa surffaavat, niin sanotut hybridiopiskelijat:

– He tuntuvat olevan sellaisia, jotka haluaisivat osallistua lähiopetukseen, mutta käytännössä työ- ja perhe-elämän vuoksi heidän oli pakko käyttää videoita. He opiskelivat vastoin mieltymyksiään.

Näiden opiskelijoiden läpäisyprosentti oli parempi kuin niillä, jotka eivät käyttäneet videoita. Arvosanoissa näkyi kuitenkin opiskelutavan vastentahtoisuus.

Aikuisopiskelijoille keksittävä elämäntilanteeseen sopivia menetelmiä

Joustavuus on Myllymäen mukaan tasa-arvokysymys ja toisaalta lähes pakko. Esimerkiksi työssäkäyvät perheelliset tai vaikkapa työstään irtisanottavat uudelleen kouluttavutuvat pystyvät lähtemään opintielle, kun opetusmenetelmiä on muitakin kuin lähiopetus. Tosiaalta yhteiskunta vaatii nykyään jatkuvaa oppimista, ja opetusta täytyy voida tarjota tavoilla, jotka sopivat aikuisten elämäntilanteisiin.

– En näe että tämä olisi uhka tai kilpailevaa toimintaa lähiopetukselle. Pikemminkin ehkä lisäarvoa tuottava ratkaisu sen rinnalle.

Joissain visioissa on jo esitetty, että ainakin tietynlainen opetus voitaisiin toteuttaa kokonaan ilman perinteistä lähiopetusta. Myllymäki muistuttaa kuitenkin, että luentojen katsominen tallenteeltakin vaatii kuitenkin niiden pitämistä.

Yliopistokeskus Chydeniuksen tutkija Mikko Myllymäki.
Yliopistokeskus Chydeniuksen tutkija Mikko Myllymäki.Sari Vähäsarja / Yle

Tekniset ratkaisut eivät ole kalliita tai harvinaisia

Vaikka tutkimuksessa puhutaankin "opetusteknologioista", kyse ei Myllymäen mukaan ole kovin kummoisista teknisistä ratkaisuista:

– Puhutaan videoteknologioiden lisäksi älytauluista tai kameraratkaisuista, jotka korvaavat liitutaulua. Ne eivät ole vaikeita käyttää eivätkä kalliita tai harvinaisia, vaan ihan normaalia nykyteknologiaa.

Yliopistokeskus Chydeniuksessa on 1,5 vuotta ollut käytössä CiNetCampus, jossa etänä luentoa seuraavat ovat läsnä kuvina luentosalin takaseinällä. He voivat myös "viitata" ja esittää kysymyksiä. Alustavien tulosten mukaan sekä opettajat että opiskelijat pitävät systeemiä hyvänä.

– Sen avulla voidaan tuoda teknologian avulla opiskelijat takaisin luentosaliin, kun heidät on sieltä ensin sen avulla päästetty maailmalle. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja ryhmäytymisen tunnetta eli tehdä siitä enemmän lähiopetuksen kaltaista.

Ei vain teknisesti suuntautuneiden herkkua

Mikko Myllymäki myöntää, että tietotekniikan opiskelijat eivät välttämättä kaipaa paljonkaan vuorovaikutusta opetuksessa ja luennot ovat hyvin puhujavetoisia. Yhtä kaikkialle sopivaa opetusteknologiaa ei ole, sen paremmin kuin on yhtä pedagogiikkaa, jolla voitaisiin opettaa kaikkia mahdollisia aloja, vertaa Myllymäki. Silti erilaisten menetelmien vieminen muillekin aloille onnistuu:

– Perinteinen lähiopetus pystytään toteuttamaan mahdollisimman samankaltaisena myös etäopiskelijoille. En näe yleistämisessä ongelmia, sanoo Myllymäki.

Myöskään vuorovaikutteisuus ei ole ongelma, vaan tekniset ratkaisut keskustelevan opetuksen tarjoamiseen myös etänä ovat olemassa. Myllymäki uskoo kuitenkin, että uudet menetelmät lyövät ensin läpi sellaisissa opetuskokonaisuuksissa, joissa vuorovaikutus ei ole kovin isossa roolissa.