Peltojen hinnat ovat nousseet pilviin – silti ostajia olisi enemmän kuin myyjiä

Suomessa tehdään vuosittain vain reilut 500 peltokauppaa. Määrä on yllättävän vähäinen, sillä peltomaasta saisi nyt enemmän rahaa kuin koskaan. Kymmenessä vuodessa viljelysmaan hinta on paikoin kaksinkertaistunut.

talous
Peltoa Perttelissä.
Kalle Mäkelä / Yle

Turun naapuruskunnassa Ruskolla 50 hehtaarin kasvinviljelytilaa pyörittävä Matti Mattila ihmettelee viime vuosina rajusti kohonneita pellon hintoja. Etenkin Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla viljelysmaan hinta on noussut pilviin.

– Jos ei kirstun pohjalla ole vanhaa säästöä, niin ei pankkirahoilla kyllä kannata peltoa nyt ostaa, sanoo maatalousyrittäjä Matti Mattila.

Myös Salon Perttelissä kasvitilaa isännöivä Mikko Jussila sanoo, että kallis peltomaa hillitsee pahimpia ostohaluja.

– Kyllä se hillitsee, koska se asettaa haasteita rahoituksen järjestämiselle, Mikko Jussila myöntää.

Varsinais-Suomessa Suomen kalleimmat pellot

Kymmenen vuotta sitten peltohehtaarin keskihinta Suomessa oli noin 5000 euroa, tänä vuonna 8500 euroa. Hintavaihtelut eri puolella Suomea ovat kuitenkin suuret. Siinä missä Keski-Suomessa saa hehtaarin neljällä tuhannella, joutuu Varsinais-Suomessa maksamaan liki kolmetoista tuhatta.

Hintoihin on tullut tällä vuosituhannella roimasti lisähintaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa vuonna 2004 pellon keskihinta hentaarlilta oli 6973 euroa. Tänä vuonna hehtaarilta on joutunut maksamaan 12 686 euroa. Arvo on siis liki kaksinkertaistunut. Ovatko hinnat jo karanneet käsistä?

– Riippuu käsistä. Kenellä on rahaiset kädet, niin sieltä se ei ole karannut, laskettelee Matti Mattila.

Kuvassa Suomen kartta, jossa vertailtuna peltohehtaarin mediaanihintoja vuosina 2004 ja 2014 eri puolilla maata. Varsinais-Suomessa maa on kalleinta, mediaani hinta 12 686 euroa.
Yle

Maatalouden kannattavuus laskee

Myös Maataloustuottajien keskusjärjestössä on huomattu peltojen kallistuminen. Koska kysyntää peltomaan lisäostoon on jatkuvasti enemmän kuin tarjontaa, ja korkokanta on alhaalla, hintojen ei uskota laskevan jatkossakaan. MTK:n mukaan tämä käy tuottajien kukkarolle.

Kyllähän tämä syö suomalaisen maanviljelijän kannattavuutta aika paljon.

Paavo Myllymäki

– Jos me ajatellaan maatalouden kannattavuutta, niin kyllähän tämä syö suomalaisen maanviljelijän kannattavuutta aika paljon, sanoo Varsinais-Suomen MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki.

MTK:n arvion mukaan Suomesta häviää ensi vuosikymmenellä 10 000 tilaa. Kannattavuuden parantamiseksi jäljelle jäävien pitäisi kasvattaa tilakokoa. Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa paitsi kalliit peltohinnat myös se, että suurin osa tuotannosta luopuneista panee peltonsa vuokralle. Vuosittain tehdään vain noin 500 peltokaupat.

– Tämä ei tietysti niiden jatkavien tilojen kannattavuuden näkökulmasta ole paras mahdollinen tilanne, pohtii Paavo Myllymäki.

MTK:n Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki laskeskelee, että kannattavuuden näkokulmasta 10 000 euroa hehtaarilta olisi käypä hinta. Myllymäen mukaan korkeat hinnat Varsinais-Suomessa kuvastavat alueen viljelijäväestön syvää uskoa maatalouselinkeinon menestysmahdollisuuksiin myös jatkossa.

Viljelijä ymmärtää toista viljelijää

Vaikka maanviljelijät toisaalta haluaisivat mieluummin ostaa kuin vuokrata lisämaata, niin ymmärrystä riitää myös sille, miksi ei haluta myydä.

Maahan liittyy paljon tunnearvoa ja perinteitä. Ei siitä ole niin helppoa luopua.

Mikko Jussila

– Se on ihan ymmärrettävää, sillä maahan liittyy paljon tunnearvoa ja perinteitä. Ei siitä ole niin helppoa luopua, sanoo maatalousyrittäjä Mikko Jussila.

Mikko Jussilan mukaan viljelijälle maan ostaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin vuokramaan viljely. Jussilalla itsellään on yli 500 hehtaaria mallasohraa, rypsiä ja rapsia sekä sokerijuurikasta. Puolet peltomaasta on vuokrattua.

– Kyllä pitkässä juoksussa ostaminen on ilman muuta parempi vaihtoehto. Vaikka pellon hinta onkin kallista, myös vuokramaat ovat hintavia ja sopimukset ovat lyhytaikaisia. Se ei ole pitkäjänteistä toimintaa, Mikko Jussila sanoo.