1. yle.fi
  2. Uutiset

Panta jalkaan vai selliin Hollantiin? – Pohjolan vangit liikkeessä

Norja "ulkoistaa" osan vangeistaan Hollantiin ja Ruotsi luottaa jalkapantaan. Itä-Eurooppa vannoo vanhan kunnon kakun nimeen.

Kotimaan uutiset
Vankila Baerumissa lähellä Osloa.
Vankila Baerumissa lähellä Osloa.Berit Roald / EPA

Norja ilmoitti jokin aika sitten, että se hommaa Hollannista sellipaikan muutamalle sadalle vangilleen. Norjan ilmoitus oli tavallaan pieni yllätys.

Norja on vankeinhoidon mallimaa. Se luottaa pieniin yksiköihin ja maalla on varaa laittaa resursseja myös vankeinhoitoon.

Vankien ulosliputtaminen johtuu siitä, että Norjassa joudutaan tekemään muutamiin vankiloihin suuret remontit. Norja haluaa pitää pienet yksiköt, eikä halua ylikansoittaa vankiloitaan. Parempi siis siirtää vankeja remontin ajaksi muualle.

Toinen ihmetyksen aihe oli se, ettei vangeille haettu paikkoja naapurista Ruotsista. Ruotsissa on – monen muun Pohjois-Euroopan maan tavoin – ylikapasitettia vankipaikoista, koska vankimäärät ovat laskussa.

Vastaus ihmetykseen on yksinkertainen: Ruotsin pitäisi muuttaa lakejaan, jotta ulkomaisia vankeja voisi ottaa sen vankiloihin.

Hollannissa laki ei ole sen sijaan este. Hollannin vankiloissa on jo viiden vuoden ajan ollut belgialaisia vankeja vieraisilla – lait on hoidettu kuntoon siis jo ajat sitten.

Vankilat osa Hollannin työvoimapolitiikkaa

Hollannin vankeinhoitolaitoksen tiedottaja Jaap Oosterceer sanoo, että sellien ulosvuokrauksella ei tehdä voittoa, vaikka vankiloissa on tuhansia tyhjiä paikkoja. On niissä myös työpaikkoja – ja se on syy sellivuokraukseen.

– Hollanti majoittaa muiden maiden vankeja siksi, että ylikapasiteettia voidaan pitää pitempään yllä ja vankilatyöntekijöille jää enemmän aikaa hommata uusi ura, sanoo Jaap Oosterceer.

On vanhanaikainen tapa sulkea neljän seinän sisään, kun vastaava eristys voidaan hoitaa uudemmalla tavalla.

Esa Vesterbacka

Suomessa aiotaan säästösyistä lopettaa kolmesta viiteen vankilaa. Vaikka muutamissa avovankiloissa on tyhjää tilaa, niin jäljelle jäävät vankilat tulevat ylikansoittumaan. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka ei silti lämpene suomalaisvankien kuskaamiseen ulkomaille.

– Se vaatisi lainsäädäntötoimia, kuten se vaatii Norjassakin, sanoo Vesterbacka.

Eikä Vesterbackan mielestä ole vangin kannalta hyvä, että omaisten tapaamismatkat ovat kohtuuttomat.

Itä-Eurooppa nojaa sellin seiniin

Eurooppalaisittain vankimäärien kehitys kulkee eri suuntiin. Pohjois-Euroopassa vankimäärät vähenevät, kun taas Itä- ja Etelä-Euroopassa ne kasvavat.

Etelä-Euroopassa näyttäisi talouden kurjan tilan ja vankiloiden ylikansoittumisen välillä olevan yhteys.

– Karkeasti sanottuna sitä enemmän luotetaan vankilaan, mitä idemmäksi mennään. Ei tunneta oikeastaan muita vaihtoehtoja, sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä.

Pohjoismaissa luotetaan muuhunkin. Yhdyskuntapalvelu on lisääntynyt ja taittanut vankien määrää. Laajenevana trendinä on etenkin Ruotsin paljon käyttämä jalkapantarangaistus.

Yhdyskuntapalvelu auttaa tutkimusten mukaan kiinnittymään yhteiskuntaan aivan eri tavalla kuin jos rikoksen tehnyt teljettäisiin selliin. Myös jalkapantarangaistus pitää tuomitun kiinni muun maailman menossa.

Sekä yhdyskuntapalvelun että jalkapantarangaistuksen jälkeen todennäköisyys rikoksen uusimiseen näyttää pienenevän.

– On vanhanaikainen tapa sulkea neljän seinän sisään, kun vastaava eristys voidaan hoitaa uudemmalla tavalla. Sähköinen eristys tulee lisääntymään. Olen siitä varma, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka.

Tietysti väkivaltaan taipuvaiset rikolliset tulevat jatkossakin eristetyiksi vankilaan, mutta muiden rikoksista tuomittujen nilkkaa koristaa tulevaisuudessa yhä useammin panta.

Vesterbacka muistuttaa, ettei jalkapannassa ole kyse pelkästään liikkumisen kontrollista, vaan tuomitut saavat tukitoimia ja esimerkiksi heidän päihteiden käyttöään valvotaan.

Lue seuraavaksi