Kun kesät venyvät, pääsevät sonnitkin maissin makuun

Kasvukauden piteneminen tekee mahdolliseksi uusien, entistä myöhäisempien lajikkeiden viljelyn keskisessäkin Suomessa. Kokonaan uutena kasvina tekee tuloaan rehumaissi, jonka viljelyä on kokeillut jo useampikin pohjalaisviljelijä. Härmäläinen Ville Huhtala pääsee korjaamaan maissisatonsa syys–lokakuun vaihteessa ja ihmettelee itsekin, kuinka muhkeiksi tähkät ovat kehittymässä.

Kotimaa
mies maissipellossa
Yle / Jarkko Heikkinen

Ville Huhtala viljelee tilaansa entisten Ylihärmän, Alahärmän ja Kauhavan rajamailla. Hänen 11 hehtaarin maissipeltonsa on valtatie 19:n varressa Tuomisillan kupeessa.

– Onhan tuossa ihmettelijöitä riittänyt. Aika moni on oikein pysähtynyt katsomaan. Sen verran harvinainen näky maissipelto on vielä näillä leveysasteilla, kertoo Huhtala.

Maissin viljely on tullut mahdolliseksi, koska kasvukausi on pidentynyt ja toisaalta tarjolla on varhaisempia lajikkeita. Maissin jyvät ehtivät kehittyä valmiiksi leutojen pimeiden syksyjen ansiosta. Omat riskinsä viljelyssä kuitenkin vielä on eikä eläinten ruokintaa voi laskea maissin varaan. Huhtalan tilallakin kysymys on puhtaasti kokeilusta.

maissintähkä pellossa
Yle / Jarkko Heikkinen

– Jos kaikki menee hyvin ja jyvää ehtii muodostua, maissista saadaan paitsi iso sato myös ravintoarvoiltaan erinomaista rehua. Tilan sonnien ruokinnan perusta on kuitenkin tuttu ja turvallinen säilörehu, sanoo Ville Huhtala.

Maissista tehdään kokoviljasäilörehua, joka säilötään kuten nurmisäilörehukin.

Kauhavalla rehumaissia kylvettiin toukokuussa viiden tilan pelloille. Kylvökone, samoin kuin korjuukone, on taloudellisesti järkevää tuottaa paikalle, kun viljelyalaa on yhteensä riittävästi.

– Viljelyn onnistumisen kannalta olennaista näyttäisi olevan se, että kylvökset suojattiin biohajoavalla muovilla. Kasvu lähti hyvin vauhtiin, toteaa Huhtala.

Hän kertoo, että kriittisiä hetkiä elettiin juhannuksen tietämissä, kun halla vieraili pelloilla. Silloin näytti jo pahalta, mutta kasvit kestivät pakkasen hyökkäyksen.

Pari viikkoa ennen sadonkorjuuta maissit ovat venähtäneet reilusti miehen mittaisiksi. Pisimmillään maissit ovat 2,80 metrin mittaisia. Tähkät täyttyvät hyvää vauhtia. Ville Huhtala on innostunut kokeilusta.

– Parin viikon päästä (syys–lokakuun vaihteessa) nähdään, kuinka kokeilu onnistui, mutta jo nyt on sellainen kutina, että ensi kesänäkin kasvatetaan maissia.

Maissintähkä viljelijän kädessä
Yle / Jarkko Heikkinen

Uusia lajikkeita tulee viljelyyn

Kasvukauden piteneminen on tilastollinen tosiasia. ProAgria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Henri Honkala tuntee lämpösummatilastot. (siirryt toiseen palveluun)

– Meillä on kertynyt 2000-luvulla vuosittain lämpösummaa huomattavasti enemmän kuin 30 vuoden aikana sitä ennen, kun verrataan kerskiarvoa. Esimerkiksi tällä hetkellä (syyskuun puolivälissä) meillä Etelä-Pohjanamaalla on lämpösummaa kertynyt jo yli 1200 astepäivää. Jos katsoataan 30 vuoden kesksiarvoa, niin vastaavat lämpösummakertymät on saavutettu vasta lokakuussa.

– Uutena kasvina pohjalaispelloille on maissin lisäksi tullut sinimailanen, jota muutamat viljelijät ovat kokeilleet onnistuneesti, kertoo Honkala.

polkupyöräilijä maissipellon vieressä
Yle / Jarkko Heikkinen

Sinimailanen on maailmalla erittäin paljon viljelty, runsassatoinen valkuiaiskasvi, joka vastaa suomalaista apilaa. Lisäksi kasvukauden pitenemisestä kertoo se, että rapsin viljelyn pohjoisraja on siirtymässä ylemmäs ja rapsi on vähitellen syrjäyttämässä pienempisatoista rypsiä.

– Kokonaisuuden kannalta merkittävää on se, että eri viljelykasveista voidaan ottaa käyttöön myöhäisempiä, pidemmän kasvukauden vaativia lajikkeita, sanoo Henri Honkala. Myöhäisemmät lajikkeet tietävät viljelijöille suurempia satoja.

Muutokset ilmastossa eivät ole kuitenkaan kasvinviljelyn kannalta yksiselitteinen asia.

Se, mikä lämmössä voitetaan, hävitään helposti muissa sääilmiöissä. Keväistä on tullut liian kuivia ja syksyistä liian märkiä. Lisäksi viljelyä haittaavat rankemmiksi tulleet sateet. Kuluneenakin kesänä sade piiskasi viljelyksiä useamman kerran turhan rankasti.