Hyppää sisältöön

Suomalaiset saavat nyt opetella propagandanlukutaitoa

Ukrainan sota toi jälleen vanhan sodankäyntikeinon pintaan. Sotapropagandaa on ollut ja tulee aina olemaan. Perinteisiin keinoihin kuuluvat mustamaalaaminen ja pelottelu.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jari Rantapelkonen (vasemmalla) ja ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä Ylen aamu-tv:ssä 15. syyskuuta.
Ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä ja sotilasprofessori Jari Rantapelkonen keskustelivat siitä, miten informaatiosotaa käydään internetissä ja miten se näkyy Suomessa.

Ukrainan sotaa käydään voimakkaasti tiedotusvälineissä ja netissä. Sotaan liittyvä Venäjän propaganda on mennyt Suomessakin osittain läpi. Asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että suomalaiset ovat  suhteellisen hyviä erottamaan propagandan.

- Suomalaisten vahvuus propagandan tunnistamisessa on se, että kansa on aika koulutettua. Kyllä me lähtökohtaisesti kyetään se erottamaan, sanoi sotilasprofessori Jari Rantapelkonen Maanpuolustuskorkeakoulusta Ylen aamu-tv:ssä.

Propaganda on vanha sodankäyntikeino. Sitä on ollut aina ja tulee aina olemaan.

- Venäjällä informaatiopolitiikan kehittäminen on ollut aika johdonmukaista viimeiset 15 - 20 vuotta. Siinä on ollut selkänä tavoitteena venäläisyyden ja Venäjän edistäminen ja nostaminen otsikoihin. Se lähtee omasta identiteetistä, jota he haluavat edistää, sanoo Rantapelkonen.

Rantapelkonen sanoo, että venäläisessä sotateoriassa jo Tshetsenian sodan aikana propagandaan kuului tyypillisesti mustamaalaaminen. Esimerkkinä on jonkun valtion päämiehen mustamaalaaminen. Lisäksi propagandan keinoihin kuuluvat  huomion kiinnittäminen johonkin toisarvoiseen asiaan, pelottelu ja valheellinen rauhoittelu.

15 vuoden takaisessa Tshetshenian sodassa Venäjän strategia perustui paljon tiedon eristämiseen. Silloin toimittajia peloteltiin eikä kukaan päässyt alueelle. Nyt tilalle on tullut uusia kanavia - kuten sosiaalinen media.

Propagandalukutaitoa opetellaan uudestaan

Keskusteluun osallistunut ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä arvioi, että nyt harjoitellaan uudestaan propagandanlukutaitoa.

- Tämä on hermostuttavaa aikaa, kun tiedotusvälineitä seuraa. Ehkä suomalaiselta yhteiskunnalta katosi propagandanlukutaito noin 20 vuoden aikana, on oli niin sanottua hyvää aikaa.

Mölsän mielestä kylmän sodan aikana kaikki tiedotusvälineitä seuranneet pystyivät etsimään eri lausuntojen välistä totuutta.

- Nyt tätä taitoa harjoitellaan taas uudestaan.

Mölsä toivoo tiedotusvälineiltä kriittisyyttä uutistyössä.

- Tiedotusvälineiden ydintehtävä on lähteen arvioiminen ja se, millä arvovallalla kukin sanoja toimii. Olisi olennaisen tärkeää, että ihmiset pystyvät näkemään, miten vakava väite on tai onko se vakava lainkaan. Asioiden mittakaavaan laittaminen myös tiedotusvälineen tehtävä, sanoo Mölsä.

Mölsä sanoo, että Suomeen kohdistuvan propagandan tarkoituksena on aiheuttaa painetta ja hämmennystä päätöksentekoon.

- Kyllä kai pohjimmiltaan on tarkoitus, että Suomi ei voisi vapaasti päättää omasta kannastaan eli suomalaisiin luodaan mielialaa, joka vaikeuttaa päätöksentekoa.

Mölsä toteaa, että Venäjällä propagandasotaa opetetaan useissa yliopistoissa, joten alan osaamista Venäjällä on.

.
.