1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kuusi saa antaa tilaa tammelle ja saarnille kaupunkien metsissä

Tamperelaiselle tulee kaupungin metsistä helposti mieleen rehevä kuusikko tai harjulla kasvavat männyt. Muutaman vuosikymmenen tai vuosisadan kuluttua tämä kuva voi olla pahasti vanhentunut. Ilmaston lämpeneminen ja ihmisen rehevöittävä toiminta tuovat tilalle lehtimetsää ja Keski-Euroopalle tyypillisiä puulajeja.

Kotimaan uutiset
Tammen taimi mäntyjen katveessa Kalevanharjulla.
Petri Aaltonen / Yle

Ilmaston lämpiäminen ja väestön lisääntyminen voi pistää kaupunkimetsät koville. Aina on lajeja, jotka hyötyvät, mutta nopea muutos voi köyhdyttää luontoa.

Tampereen metsistä iso osa on rehevää ja kuusivaltaista. Lehtipuita on siellä täällä, mutta ilmaston lämmetessä niiden osuus kasvaa. Saarni, tammi, lehmus ja vaahtera leviävät.

Vielä ei voi täkäläisistä metsistä sanoa, näkyykö nimenomaan ilmastonmuutoksen vaikutus jossain tietyssä kohdassa. Pitkällä aikavälillä, vuosikymmenien tai -satojen kuluessa muutos kuitenkin tapahtuu, ennakoi Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen.

– Esimerkiksi kuusi saa jossain määrin väistyä. Lehtipuut, myös jalot lehtipuut, laajentavat aluettaan pohjoiseen. Silloin perinteinen pohjoismainen havupuusto osittain väistyy.

Muutos ei uutta, mutta nopeus on

Matti Kääntönen huomauttaa, että monet Keski-Euroopalle tyypilliset lehtipuut ovat kyllä kasvaneet Suomessa jo jääkautta seuranneesta lämpökaudesta alkaen. Nyt niiden uusi kukoistuskausi näyttää olevan lähellä.

Jatkuva muutos kuuluukin luontoon. Uutta on kuitenkin sen tämänkertainen nopeus, joka voi käydä raskaaksi monille lajeille - ehkä ihmisellekin.

Tampereen harjualueilla onkin esimerkkejä vielä nopeammasta muutoksesta kuin rehevissä kuusi- ja sekametsissä. Puolukanvarpuja saa Tampereen Kalevanharjulla nykyään hakea, mutta pihlajanvesaa riittää.

Tämä johtuu kuitenkin enemmän ihmisen paikallisesta toiminnasta kuin ilmastonmuutoksesta. Koirankakat saa vielä korjatuksi pussiin, mutta myös lemmikin lirauttelu lannoittaa. Karun paikan kasvit jäävät häviölle.

Metsäkäsityksiäkin on monenlaisia

Paljon on myös kiinni metsänomistajasta, joka Tampereen keskustan ja Hervannan seudulla on yleensä kaupunki.

– Nykyään suositus on, että kaupungin metsiä, jotka ovat tärkeitä virkistysalueita, hoidettaisiin vähän kevyemmällä kädellä, Matti Kääntönen toteaa.

– Silti edelleen joskus harmittaa, että saatetaan aika ankaralla kädellä käsitellä puustoa. Myös sellaisilla alueilla, jotka on kaavoitettu virkistyskäyttöön.

Tampereen kaupungin metsäohjelmassa on paljon mainintoja alueiden virkistys- ja luontoarvoista. Siitä näkee myös ristipaineet: tuottoakin odotetaan hoitokulujen vastineeksi.

Lisäksi asukkailla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miltä kaupunkimetsän pitäisi näyttää. Yksi kaipaa puistomaista, huoliteltua ilmettä, toinen aarnimetsän kaltaista.

Muutama puu ja leikattu nurmikko on kuitenkin köyhä ympäristö verrattuna luonnontilaiseen. Varsinkin rehevässä metsässä maapohja pursuaa mitä erilaisimpia kasvilajeja sekä niillä eläviä hyönteisiä ynnä muita eläimiä.

Lue seuraavaksi